KANTELUKantelija toimitti Pitäjäläinen lehdelle tiedoksiannon ja mielipidekirjoituksen, jotka koskivat Itä-Suomen lääninhallituksen päätöstä. Molempien kirjoitusten mukaan lääninhallitus oli kantelijan sille tekemän kantelun perusteella huomauttanut paikkakunnan tilintarkastajia säännösten noudattamatta jättämisestä. Lehti julkaisi 21.9.2000 uutisen kyseisestä lääninhallituksen päätöksestä. Jutun otsikkona oli ”X:n kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin”. Kantelun mukaan uutinen antaa lukijoille virheellisen kuvan kyseisestä päätöksestä. Lehti ei ole myöskään kysynyt kantelijalta mitään uutiseen liittyvää, eikä lehti ole suostunut käymään mitään neuvottelua mielipidekirjoituksen sisällöstä ja mahdollisesta korjaamisesta lehden mielen mukaiseksi. LEHDEN VASTAUSPitäjäläinen lehden päätoimittaja Eero Iltanen kertoo uutisen perustuneen lääninhallituksen kirjalliseen päätökseen. Tavoitteena oli julkaista juttu, joka valotti prosessin taustaa ja kertoi lopputuloksen. Jutun otsikko on tiivistetty kertomaan asiasta olennainen. Asia on täsmennetty jutun toiseksi viimeisessä kappaleessa: …”kantelu ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin…” Omassa lehdelle lähettämässään ”luonnos uutiseksi” –versiossaan kantelija sen sijaan väitti tilintarkastajien saaneen huomautuksen, vaikka siitä ei suinkaan ollut kyse. Koska kantelijan näkemys oli tullut esiin jo hänen lehdelle toimittamassaan materiaalissa, häneltä ei enää erikseen tarvinnut kysyä mitään ko. uutiseen liittyvää. Hänen lähettämäänsä mielipidekirjoitusta lehti ei kuitenkaan julkaissut, koska siinä kantelija syyttää laittomiksi muun muassa tilintarkastajien tarkastusta sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksiä. Hän ei esitä mielipidekirjoitustaan vastineena Pitäjäläisen uutiseen, vaan toistaa siinä käsitystään prosessin laittomuudesta. RATKAISUNeuvoston mielestä lehti kertoi totuudenmukaisesti ja normaalilla tavalla lääninhallituksen päätöksestä. Lehti toimi oikein myös jättäessään julkaisematta kantelijan virheellisiä tietoja sisältäneen mielipidekirjoituksen. Kyse ei ollut vastineesta, eikä lehdellä näin ollen ollut myöskään ollut velvollisuutta neuvotella kantelijan kanssa kirjoituksen sisällöstä. Lehden ei tarvinnut myöskään erikseen kuulla kantelijaa, koska velvollisuus samanaikaiseen kuulemiseen ei koske uutisia, joissa kerrotaan tosiasiat esimerkiksi viranomaisten tai tuomioistuimien päätöksistä, kuten tässä tapauksessa tehtiin. Lisäksi kantelijan näkemys oli tullut esiin jo hänen lehdelle toimittamassaan materiaalissa. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pitäjäläinen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu