KANTELUAamulehti julkaisi 23.7.2000 kirjoituksen otsikolla ”Mitä tapahtuu todella, Keltaisten laatikoiden synkähkö salaisuus”. Jutussa kerrottiin UFF:n johtajasta Mogens Amdi Petersenistä, jonka sanottiiin olevan ”hyvin paha mies, jos on uskomista ruotsalaisen Dagens Nyheter –lehden laajaa raporttia”. Kirjoituksessa viitattiin mm. Peterseniä koskeneisiin kymmenen vuoden takaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan vain kaksi prosenttia liiketoiminnan tuotosta meni kehitysapuun. Nykytilasta kerrottiin, että kierrätyskaupan voitot on siirretty pankkeihin ja firmoihin, joiden kotipaikka on Englannin kanaalin veroparatiiseissa ja Caymansaarilla. Jutun kuvituksena oli UFF:n keräyslaatikko. Kuvatekstin mukaan ”kolmen kirjaimen taakse kätkeytyy yllättäviä asioita”. Kantelijan mielestä kirjoituksessa vihjataan UFF:n taloudessa ja toiminnassa olevan epäselvyyttä ja epärehellisyyttä. Kantelija toimitti seuraavana päivänä lehdelle oikaisevan vastineen, jonka julkaisemisesta kantelija ei ollut tietoinen jättäessään kantelun neuvostolle tutkittavaksi. LEHDEN VASTAUSVastauksessaan Aamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen kertoo jutun lähteenä olleen Dagens Nyheterin julkaisema artikkeli, jossa esitettiin kriittisessä valossa UFF:n johtoa. ”Mitä tapahtuu todella” ei ole jutun otsikko, vaan sen makasiinityyppisen palstan nimi, jossa UFF:n artikkeli julkaistiin. Artikkelin kärkenä oli järjestön johtaja ja hänen lähipiirinsä, josta UFF:n työntekijät tietävät itsekin hyvin vähän. UFF lähetti Aamulehdelle oman näkemyksensä, joka ei ollut varsinainen vastine. Kirjoitus, jossa esiteltiin UFF:n toimintaperiaatteita, avustussummia ja –kohteita, julkaistiin kuitenkin Aamulehdessä 28.7.2000.RATKAISUKantelun kohteena olevassa kirjoituksessa käsiteltiin hyväntekeväisyyden kannalta tärkeää aihetta, avustuksien perille menoa. Jutussa siteerattiin Dagens Nyheterissä julkaistua artikkelia, jonka arvostelu kohdistui ennen kaikkea järjestön johtajaan. Tiedotusvälineillä on oikeus arvostella myös humanitääristen järjestöjen toimintaperiaatteita. Aamulehdellä oli neuvoston mielestä riittävät perusteet julkaista toisessa lehdessä kerrotut tiedot omassa jutussaan. Kun arvostelu oli kohdistettu yhteisöön, oli vastineoikeuden käyttäminen luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin. Lehti julkaisikin viivytyksettä kantelijan oikaisevan vastineen, jossa kantelija sai lisäksi kertoa UFF:n toimintaperiaatteista, avustussummista ja –kohteista. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu