2904/PL/00

Vapauttava

Lehti kiinnitti jutussaan huomiota kunnallismiesten mahdolliseen esteellisyyteen kunnan ja yritysten välisessä päätöksenteossa. Vastineoikeuden käyttäminen olisi ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin, mutta kantelija ei halunnut käyttää vastineoikeuttaan. Vapauttava.

KANTELUViikko Pohjois-Karjala julkaisi 20.4.2000 uutisen, jossa kerrottiin Rääkkylän kunnallispolitiikan ongelmista. Jutun otsikkona oli ”Rääkkylän kunnallispolitiikka ajautumassa umpikujaan”. Jutun mukaan erityisiksi maalitauluiksi ovat päässeet kunnan keskustalaiset mahtimiehet, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Lappalainen eli kantelija ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Heidän ounastellaan käyttäneen kunnallispoliittista asemaansa jopa oman edun tavoitteluun. Jutussa viitataan myös väitteisiin, joiden mukaan paikallisen metsäosuuskunnan toiminta on jäänyt olemattomaksi siksi, että Markku Lappalaisen poika, Janne Lappalainen, perusti vastaavan alan yrityksen, jossa myös Markku Lappalainen yhtiömiehenä. Juttua varten on haastateltu kahta valtuutettua, jotka kertovat omia näkemyksiään tapahtumista ja yleisestä ilmapiiristä. Jutussa kuultiin myös kantelijaa, jonka mukaan julkaisi hänen tausta-aineistoksi tarkoittamiaan lausumia suorina, osin vääristeltyinä lainauksina. Ottaessaan yhteyttä kantelijaan päätoimittaja kertoi, että hänen hallussaan oli Rasivaaran metsäpalveluosuuskuntaa ja J. Lappalainen Ky:n välisiä asioita koskevaa aineistoa. Päätoimittaja sanoi selvittelevänsä asioiden todenperäisyyttä. Kantelija toi esille, että hän on Ky:ssä vain äänetön yhtiömies ja että hän ei näin ollen voi antaa lausuntoja. Päätoimittaja kuitenkin pyysi taustoja selvittääkseen kantelijaa kertomaan asiasta, ja kantelija, joka on itsekin päätoimittaja, suostui. Asioita käytiin läpi kahdessa eri puhelinkeskustelussa.Kantelijan mielestä jutussa vihjattiin useaan otteeseen omaan pussiin pelaamisesta kunnan asioilla konkretisoimatta asiaa. Kantelija toteaa, että metsäosuuskunta ei ole millään tavalla tekemisissä kunnan kanssa, eikä kantelija ole osuuskunnassa osakkaana. Kantelijan mukaan metsäosuuskunta ja J. Lappalainen Ky ovat toisiaan täydentäviä.LEHDEN VASTAUSViikko Pohjois-Karjalan päätoimittaja Pekka Kivioja kertoo ottaneensa kantelijaan yhteyttä Rääkkylän kuntaan liittyvissä asioissa. Tätä ennen lehdelle oli jo pitkään tullut sekä kirjallista aineistoa että yhteydenottoja kunnanvaltuuston puheenjohtajan, siis kantelijan, ja kunnanhallituksen puheenjohtajan mahdollisista esteellisyyksistä kunnallisessa päätöksenteossa liittyen kyseisten henkilöiden siteisiin paikalliseen yritystoimintaan. Rasivaaran metsäpalveluosuuskunnan ja J. Lappalainen Ky:n perustamiseen liittyvät asiat olivat yksi osa kokonaisuudesta. Kunnassa otaksuttiin, että metsäpalveluosuuskunnan toiminta ei käynnistynyt koskaan siksi, että kantelijan poika perusti oman yrityksen, J. Lappalainen Ky:n, mikä teki osuuskunnan toiminnan pienessä kunnassa mahdottomaksi. Kantelija on osakkaana poikansa yrityksessä, ja asioita tiedusteltiin kantelijalta nimenomaan hänen kaksoisroolinsa sekä siihen liittyvien vihjailujen vuoksi. Kantelijan keskeisen aseman vuoksi hänen lausuntonsa julkituonti jutussa oli täysin perusteltua jo hänen oman oikeusturvansa vuoksi. Kantelijan käsitys taustakeskustelusta on väärä. Jutussa pyrittiin noudattamaan mahdollisimman suurta tasapuolisuutta haastattelemalla myös muita keskeisessä asemassa olevia kunnallisia päätöksentekijöitä. RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumansa julkaistaan. Hänelle tulee myös selvittää, aiotaanko lausumat julkaista hänen nimellään, vai onko ne tarkoitettu jutun tausta- tai muuksi aineistoksi. Kantelijan mukaan lehti julkaisi tausta-aineistoksi tarkoitettuja lausumia suorina, osin vääristeltyinä lainauksina. Lehti puolestaan kertoo, että kantelijan käsitys taustakeskustelusta on väärä. Näin ollen osapuolten kertomukset ovat tässä keskeisessä kysymyksessä toisilleen täysin vastakkaiset. Neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin kuulla ja arvioida osapuolten kertomusten luotettavuutta eikä muutenkaan selvittää, mitä osapuolten välillä tosiasiallisesti keskusteltiin. Näillä perusteilla neuvosto ei ryhtynyt enempiin toimiin tässä asiassa. Artikkeli perustui kantelijan kanssa toista poliittista suuntausta edustavien valtuutettujen haastatteluun sekä paikkakunnalla kiertäviin puheisiin. Väitteissä oli kyse poliittisesta kirjoittelusta, jossa voidaan käyttää tavanomaista kärkevämpää kieltä. Osaan väitteistä kantelija sai vastata jo samassa yhteydessä. Kun arvostelu oli kohdistettu poliittiseen päätöksentekijään, olisi vastineoikeuden käyttäminen ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin, mutta kantelija ei halunnut käyttää vastineoikeuttaan. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Viikko Pohjois-Karjala ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.