KANTELUViikko Pohjois-Karjala julkaisi 20.4.2000 uutisen, jossa kerrottiin Rääkkylän kunnallispolitiikan ongelmista. Jutun otsikkona oli ”Rääkkylän kunnallispolitiikka ajautumassa umpikujaan”. Juttua varten oli haastateltu kahta valtuutettua, jotka kertoivat omia näkemyksiään tapahtumista ja yleisestä ilmapiiristä. Jutussa viitattiin väitteisiin, joiden mukaan paikallisen metsäosuuskunnan toiminta on jäänyt olemattomaksi siksi, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan Markku Lappalaisen poika, kantelija Janne Lappalainen, perusti vastaavan alan yrityksen. Väitteisiin vastasi Markku Lappalainen, joka on Lappalaisten kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies.Lehden samassa numerossa julkaistiin toisen em. uutisessa haastatellun valtuutetun laatima yleisönosastokirjoitus. Kirjoituksessa kyseenalaistetaan Markku Lappalaisen ja hänen poikansa liikemiesmoraali: ”Suuren kysymysmerkin voisi esittää Markun ja hänen poikansa liikemiesmoraalista”. Kirjoittaja kertoo, että Janne Lappalainen toimi Rasivaaran Metsäosuuskunnan puheenjohtajana ja asetti osuuskunnan ”seisovaan tilaan” perustaessaan oman kilpailevan yhtiön.Kantelijan, Janne Lappalaisen, mielestä lehden ei olisi pitänyt kirjoittaa Rasivaaran metsäosuuskunnan asioista kysymättä asioista metsäosuuskunnan jäseniltä. Lehden ei olisi myöskään pitänyt kirjoittaa ja julkaista yleisönosastolla herjaavaa tekstiä Janne Lappalainen Ky:n toiminnasta tiedustelematta asiasta Ky:n vastuunalaiselta yhtiömieheltä. Lappalaisen mukaan lehti ei ottanut häneen minkäänlaista yhteyttä. Uutisessa oli myös selviä asiavirheitä; Janne Lappalaisen yritys ei toimita siitakeyritykselle haketta, vaan leppäpropsia, josta tehdas tekee omilla koneillaan hakkeen.LEHDEN VASTAUSViikko Pohjois-Karjalan päätoimittaja Pekka Kivioja kertoo, että 20.4.2000 julkaistussa jutussa julkituotiin Rääkkylässä paljon puhuttuja asioita. Sillä, että jutussa sivuttiin vain kahta yritystä, haluttiin huomio kiinnittää kunnallismiesten mahdolliseen esteellisyyteen kunnan ja yritysten välisessä päätöksenteossa. Koska kyse oli nimenomaan esteellisyyksistä, yritysten sisäisiä asioita ei katsottu aiheelliseksi julkituoda samassa yhteydessä esitettyä enempää. Päätoimittajan mukaan kantelija ei pysty osoittamaan yhtään jutussa julkaistua asiaa perättömäksi. Leppäpropsin muuttuminen valmiiksi hakkeeksi on kirjoituksen kokonaisuuden kannalta epäolennainen seikka. Kunnanhallituksen jäsenen yleisönosastokirjoitus julkaistiin sen jälkeen, kun sen sisällöstä oli ensin keskustelu useampaan otteeseen kirjoittajan kanssa. Kirjoittajan viittaus Rasivaaran metsäosuuskunnan asettamisesta seisovaan tilaan pitää paikkansa. Koska metsäosuuskuntaa koskeva osa ei sisältänyt kantelijan suhteen mitään muuta oleellista, ei toimitus ottanut häneen yhteyttä. Kantelija puolestaan ei ole vaatinut vastineoikeutta. RATKAISULehti kiinnitti jutussaan lukijoiden huomiota kunnallismiesten mahdolliseen esteellisyyteen kunnan ja yritysten välisessä päätöksenteossa. Samalla lehti arvosteli myös kunnanvaltuuston puheenjohtajan pojan, siis kantelijan, liiketoimintaa. Lehden samassa numerossa julkaistussa yleisönosasto-kirjoituksessa puolestaan kyseenalaistettiin kantelijan liikemiesmoraali. Lehti oli yhteydessä kantelijan isään, joka on Lappalaisten kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies. Neuvoston mielestä lehden ei tarvinnut olla enää erikseen yhteydessä kantelijaan. Kantelija olisi myös voinut vastineoikeutta käyttäen vastata esitettyyn arvosteluun. Leppäpropsin muuttuminen hakkeeksi ei ole neuvoston mielestä oikaisua vaativa virhe vaan epätarkkuus, jolla ei ole olennaista merkitystä asian kokonaisuuden kannalta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Viikko Pohjois-Karjala ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu