KANTELUKantelu kohdistuu Yleisradion Kuningaskuluttaja-ohjelmiin 29.2. ja 14.3. sekä niiden uusintalähetyksiin 1.3. ja 15.3. Ohjelmissa käsiteltiin Sotka-keittiökalustekauppaa, Sotka Oy:tä sekä konkurssiin mennyttä Elomeri Oy:tä. Ohjelmissa haastateltiin mm. Sotka Oy:n johtajaa sekä Elomeri Oy:n entistä myyntijohtajaa. Ohjelmista kannellutta Elomeri Oy:n toimitusjohtajaa ei sen sijaan kuultu. Ohjelman mukaan hänen gsm-numerossaan ei vastata, vaikka numerossa on aina vastattu. Kantelija olettaakin, että häneen ei edes haluttu saada yhteyttä. Ohjelmantekijät eivät koettaneet olla kantelijaan yhteydessä myöskään ennen ohjelman täydennysosaa. He vain kävivät 14.3. lähetetyssä ohjelmassa esitetyllä tavalla kantelijan kotioven takana. Kantelijan mielestä väite tahallisesta kadoksissa olosta oli törkeä. Ohjelmantekijät olisivat voineet olla yhteydessä konkurssipesänhoitajaan, joka olisi osannut kertoa kantelijan olevan pesänhoitajan pyynnöstä hoitamassa keskeneräisiä toimituksia asiakkaille.Ohjelmissa esitettiin myös muita virheellisiä väitteitä. Elomeri Oy ei ole ollut edustaja eikä jälleenmyyjä vaan valmistaja, myyjä ja omistaja. Ohjelmassa haastateltu Elomeri Oy:n entinen myyntijohtaja valehteli. Sotka Oy:n johtajan vastaukset ”juridisesta vastuusta” eivät nekään pidä paikkansa. Kaikki ohjelmassa esitetyt tiedot eivät myöskään olleet olennaisia. Kantelija ihmettelee mm. sitä, miksi hänen toimintansa konkurssiin menneessä yhtiössä piti esittää ja miksi esitettiin se, missä yhtiössä hän on mukana.YLEISRADION VASTAUSYleisradion ohjelmajohtaja Astrid Gartz kertoo jyväskyläläisen kuluttajan ottaneen yhteyttä Kuningaskuluttaja-ohjelman toimitukseen. Hän kertoi tilanneensa ja maksaneensa keittiökalusteet, joita hänelle ei koskaan toimitettu. Hän ja useat muut kuluttajat olivat tehneet keittiökalustekaupat Sotkan myymälöissä ja uskoneet asioineensa Sotka Oy:n kanssa. Myyjä oli kuitenkin Elomeri Oy, jolla oli toimitilat Sotkan tiloissa. Ensimmäisessä ohjelmassa haastateltiin Sotka Oy:n toimitusjohtajaa, joka kertoi Sotka Oy:n tehneen vuokrasopimuksen sekä lisenssin nimenkäyttöoikeudesta Elomeri Oy:n kanssa. Puhelinkeskusteluissa Elomeri Oy:tä kuvailtiin myös edustajaksi ja jälleenmyyjäksi. Konkurssin tehneen Elomeri Oy:n toimitusjohtajan haastattelua ei ohjelmaan saatu, koska hänen puhelimeensa ei koskaan vastattu eikä puhelimessa ollut vastaajaa. Lukuisten Kuningaskuluttajaan tulleiden valitusten sekä poliisille tehtyjen rikosilmoitusten vuoksi toimittaja yritti yhdessä kuvaajan kanssa tavoittaa kantelijaa myös hänen kotoaan siinä onnistumatta. Ainoa vastuullisessa asemassa Elomeri Oy:ssä ollut henkilö, jonka ohjelmantekijät tavoittivat, oli yhtiön entinen myyntijohtaja, joka oli kertomansa mukaan eronnut yhtiön palveluksesta. Toimittajalla ei ollut mitään syytä epäillä myyntijohtajan lausuntoa. Ohjelmassa haastateltiin myös Jyväskylän kuluttajaneuvojaa, joka piti ennakkomaksun ottamista keittiökalustekaupassa erittäin arveluttavana. Ensimmäisen ohjelman jälkeen Kuningaskuluttajan toimitukseen tuli lukuisia yhteydenottoja Elomeri Oy:stä, ja toimitus päätti jatkaa aiheen käsittelyä. 14.3.2000 esitetyssä ohjelmassa haastateltiin Nummelassa asuvan kuluttajan lisäksi kuluttajaviraston lakimiestä. Kantelijaa ei sen sijaan tavoitettu tähänkään ohjelmaan. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa on tapana tutkia sekä yrityksen että yrittäjän taustat. Kuluttajilla on myös oikeus tietää, onko yrittäjällä takanaan useita konkursseja. Kantelija ei ole ottanut yhteyttä ohjelman toimitukseen eikä hän ole esittänyt oikaisuvaatimuksia kummastakaan ohjelmasta. RATKAISUTiedotusvälineellä on oikeus arvostella liiketoimintaa ja sen menettelytapoja. Se ei kuitenkaan hyvän journalistisen tavan mukaan saa esittää perustelemattomia vihjauksia lainvastaisesta toiminnasta. Sinänsä hyväksyttävä kuluttajavalistus edellyttää siis tarkkuutta ja perusteluja.Toimittajan kommentit ja kysymykset rakentuivat molemmissa ohjelmissa sille olettamukselle, että kantelija on toiminut yrittäjälle sopimattomalla tavalla. Tällainenkin näkökulma voidaan ottaa, kun kuluttajien puolta pitävä ohjelma haluaa varoittaa kuluttajia valituksia aiheuttaneen yrittäjän toiminnasta. Ohjelmantekijät kykenivät perustelemaan kaikki väitteensä, eikä ohjelmassa ollut asiavirheitä. Myös kantelijan taustasta kertominen oli perusteltua. Lisäksi ohjelmantekijät pyrkivät kuulemaan kantelijaa, mutta he eivät saaneet häntä lukuisista yrityksistä huolimatta kiinni. Ohjelmassa saattoi olla epätarkkuuksia tehtävänimikkeissä, mutta niillä ei ollut merkitystä ohjelman kokonaisuuden kannalta.Neuvosto ei kuitenkaan pitänyt asianmukaisena ohjelman kohtaa, jossa ohjelmantekijät kävivät kantelijan kotioven takana. Koti ei liittynyt lainkaan ohjelman aiheeseen, eikä asuintalon esittämisellä ohjelmassa ollut myöskään yleistä merkitystä. Asuintaloa kuvattiin kuitenkin siten, että ulkopuolinen katsoja ei voinut tunnistaa kohteena ollutta asuntoa.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu