KANTELUKantelu kohdistuu kahteen Aamulehden artikkeliin sekä lehdessä julkaistuihin yleisönosastokirjoituksiin ja kolumniin. Aamulehdessä julkaistujen juttujen perusteella myös muut lehdet käsittelivät Juvosta kantelun mukaan halventavasti. ”Mies ei ole paviaani, ainoastaan lähisukulainen” –jutussa on kantelun mukaan pyritty totuudenvastaisesti luomaan sellainen vaikutelma, että juttu olisi perustunut Tampereella järjestettyyn miesseminaariin. Lisäksi toimittaja siteerasi toista kantelijaa, seminaarin koordinoijaa Arto Jokista, väärin eikä ilmoittanut Jokiselle että kyseessä oli haastattelu. Muiden kantelun kohteena olevien juttujen taustalla on toisen kantelijan, tutkija Juvosen, miestutkimusseminaarissa pitämä alustus, jossa Juvonen kritisoi Kulkuri ja Joutsen –elokuvan näkökulmaa tuoden esille, että Koivusalon lähdemateriaalin perusteella olisi voinut päätyä myös homoeroottiseen tulkintaan Rautavaaran ja Helismaan ystävyydestä. Myös Juvosta toimittaja siteerasi kantelun mukaan väärin. Toimittaja ei myöskään kertonut nauhurin käytöstä, eikä ilmoittanut Juvoselle millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa tullaan käyttämään. Toimittaja ei näyttänyt tekstiä Juvoselle etukäteen, eikä tehnyt Juvosen pyytämiä korjauksia, vaikka ei kieltäytynyt niiden tekemisestä. Lehti viivytteli vastineen julkaisemisessa ja julkaisi sen lopulta peräkaneetilla varustettuna ja lyhennettynä ilman, että lyhentämisestä olisi neuvoteltu vastineen laatijoiden kanssa. Lisäksi lehti julkaisi Juvosta loukkaavia mielipidekirjoituksia lopettaen lukijakeskustelun kuitenkin ennen kuin alustuksen kuulleet tai loukkaavista mielipidekirjoituksista järkyttyneet olivat voineet osallistua keskusteluun. LEHDEN VASTAUSAamulehden vastaava päätoimittaja Hannu Olkinuora toteaa jutussa mainitun selvästi, että kyse on seminaarialustuksesta ja että tarkoituksena oli kritisoida tehtyä elokuvaa eikä Helismaan ja Rautavaaran elämää. Herkän ja journalistisesti mielenkiintoisen aiheen mahdollisesti nostattamaa homokohua pyrittiin välttämään hienovaraisella käsittelyllä ja jättämällä käyttämättä sanaa homo.Juttua varten Arto Jokinen oli itse ehdottanut haastateltavaksi Heikki Sarmajaa, jota myös haastateltiin ja jonka alustuksen toimittaja kuunteli. Jokiselle toimittaja kertoi, että kyseessä on ennakkojuttu. Jokinen puolestaan kertoi kysyttäessä, että miestutkijat eivät halua osallistua tilaisuuteen, jossa alustaa julkisovinisti.Juvosen alustuksen jälkeen toimittaja kertoi Juvoselle tekevänsä aiheesta jutun ja kysyi Juvoselta, oliko alustuksen perusteella ymmärrettävissä, että Helismaa ja Rautavaara olivat rakastavaisia. Juvonen vastasi myöntävästi. Kysymykseen haluaako Juvonen alustuksensa julkisuuteen hän vastasi: ”Joskus se kuitenkin tapahtuu, miksi ei nyt?”. Juttu luettiin Juvoselle etukäteen, ja siihen tehtiin kaikki Juvosen haluamat muutokset. Jutun julkaisemisen jälkeen Juvonen lähetti toimittajalle sähköpostiviestin, jossa Juvonen ei syyttänyt toimittajaa virheistä eikä väärästä toiminnasta, vaan syynä yhteydenottoon oli aiheesta virinnyt polemiikki. Kantelijoiden vastine ei täyttänyt vastineen tunnusmerkkejä. Asiaan kuulumattomilta osiltaan lyhennetty kirjoitus julkaistiin keskustelupuheenvuorona Aamulehdessä. Kun runsas keskustelupuheenvuorojen tarjonta alkoi etääntyä alkuperäisestä aiheesta ja kun Reino Helismaan omaiset toivoivat keskustelun päättymistä, lehti lopetti keskustelun lokakuun lopulla. Lehden mukaan kantelussa esiin nostetut asiat ovat syntyneet lehtijutun ilmestymisen jälkeen käydyssä keskustelussa.RATKAISUNeuvoston mielestä ”Mies ei ole paviaani, ainoastaan lähisukulainen” –jutusta ei välittynyt kantelijan esittämä totuudenvastainen vaikutelma. Jokista ei myöskään varsinaisesti haastateltu – jutussa miestutkijoiden vain kerrotaan ”sanoutuneen Arto Jokisen johdolla irti Väinöpäivistä, koska eivät halunneet olla missään tekemisissä ’sovinistin’ kanssa, kuten Arto Jokinen asian ilmaisi”. ”Kulkurin ja joutsenen kielletty rakkaus” –jutun ingressissä todetaan, että ”Tutkija Tuula Juvosen mukaan Reino Helismaan ja Tapio Rautavaaran voi tulkita olleen rakastavaisia”. Neuvoston mielestä toimittajalla on ollut perusteltuja syitä tulkita Juvosta jutun mukaisella tavalla, koska Juvonen oli antanut alustuksessaan ”välineet myös homoseksuaalisuus-tulkinnan tekemiseen”, kuten Juvonen kantelussaan itse toteaa. Juvosta ei siis siteerattu väärin, eikä haastattelu synnyttänyt hänelle vastineoikeutta, joten kantelijoiden kirjoitus oli mielipidekirjoitus, jonka julkaisemisesta lehti sai vapaasti päättää.Haastateltava voi tarkistaa tavallisesti vain omien lausumiensa sisällön. Lehden mukaan juttu luettiin Juvoselle etukäteen, ja siihen tehtiin kaikki Juvosen haluamat muutokset. Tältä osin osapuolten kertomukset ovat toisilleen täysin vastakkaiset. Neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin kuulla ja arvioida osapuolten kertomusten luotettavuutta eikä muutenkaan selvittää, mitä osapuolten välillä tosiasiallisesti keskusteltiin. Neuvosto jätti tämän vuoksi kantelun näiltä osin tutkimatta.Neuvoston kanta on, että erityisesti silloin kun esitetään nimettyyn tai tunnistettavissa olevaan henkilöön kohdistuvaa arvostelua tai tyytymättömyyttä, on suositeltavaa, että kirjoittaja esiintyy omalla nimellään ja että kirjoituksessa selvästi tuodaan esille arvostelun perusteet. Tässä tapauksessa yleisönosastokirjoitukset sisälsivät voimakasta, kantelijan henkilöönkin menevää arvostelua. Kantelija oli kuitenkin ensin itse esittänyt ristiriitoja herättäneitä mielipiteitä kahden kansansuosikin suhteesta, joten kantelijan täytyi tämän vuoksi olla varautunut näiden kannanottojen kärkeväänkin arvosteluun. Lehti julkaisi yleisönosastokirjoitusten jälkeen kantelijoiden laatiman kirjoituksen, jossa kantelijat saivat kommentoida myös yleisönosastokirjoituksissa esitettyjä seikkoja. Kantelijoiden kirjoitus sisälsi toimituksen laatiman jälkikirjoituksen, jossa jutun tehnyt toimittaja kertoi oman näkemyksensä haastattelun kulusta. Kantelijoiden kirjoituksen julkaiseminen loppukaneetilla varustettua oli näin ollen perusteltua. Lisäksi neuvosto totesi, että vastineen kommentointia koskevat rajoitukset eivät sellaisenaan koske mielipidekirjoituksia. Kolumneissa taas voidaan käyttää kärjekkäämpiä ja hätkähdyttävämpiä ilmaisuja kuin tavanomaisessa toimituksellisessa tekstissä. Muiden lehtien jutuista Aamulehti ei vastaa. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu