KANTELUNelosen Rikosraportti-ohjelman katuprostituutiota käsitelleessä osuudessa näytettiin Helsingin Kalliossa Satamaradankadulla käveleviä naisia. Kolmen ohjelmassa näkyneen naisen kasvoja ei millään tavalla peitetty tunnistamisen ehkäisemiseksi. Asiayhteyden vuoksi naisten leimautuminen prostituoiduiksi oli ilmiselvää. Naiset pyysivät Pro-tukipiste ry:tä kantelemaan ohjelmasta neuvostolle, koska ohjelmasta on aiheutunut heidän yksityiselämälleen kohtuutonta haittaa. Prostituutioon liittyy vahva sosiaalisen syrjäytymisen ja ”huonon naisen” leima, eivätkä prostituutiossa mukana olevat naiset halua kertoa prostituutiostaan edes läheisimmille ihmisille. Kantelijan mielestä ohjelma rikkoi hyvää journalistista tapaa tietojen hankkimisen ja yksityiselämän suojan osalta. Naiset eivät nähneet, että heitä kuvattiin, eikä naisilta kysytty lupaa kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen.NELOSEN VASTAUSNelosen vastaava päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä kertoo, että ohjelmaa seuranneena päivänä Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden järjestyssäännön, joka kieltää avoimen prostituution kadulla. Ohjelman aihe oli ajankohtainen ja sillä oli myös yleistä merkitystä. Jutun kuvituksena käytettiin Helsingin yleisimmällä katuprostituution alueella tapahtunutta julkista kaupankäyntiä. Kuvaaminen julkisella paikalla on sallittua, ja naiset ottivat tietoisesti riskin paljastaa ammattinsa sellaisillekin katsojille tai ohikulkijoille, joilta mahdollisesti haluaisivat salata työnsä luonteen. Jutussa ei väitetty kadulla kuvattujen ihmisten syyllistyneen mihinkään laittomuuteen. Haastateltavat naiset kertoivat maksetun seksin hinnat sekä tarjoutuivat itse myymään seksiä. Ohjelmassa haastateltiin myös Pro-tukipisteen toiminnanjohtajaa.RATKAISUTelevisio-ohjelman kuvamateriaali oli kuvattu reportaasin teon yhteydessä julkisella paikalla, ja kuvattu materiaali liittyi kiinteästi ohjelman aiheeseen, jolla oli yleistä merkitystä. Oleskellessaan julkisella paikalla yksilö ei voi vaatia samaa suojaa kuin kotonaan tai muulla yksityisalueella, eikä julkisilla paikoilla otettujen tilanne- ja reportaasikuvien julkaisemiseen yleensä tarvita kuvatun lupaa.Journalistin ohjeiden mukaan kuvaa ei kuitenkaan pidä käyttää loukkaavassa yhteydessä eikä yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Toimittajan velvollisuutena on harkita henkilöllisyyden paljastamista jokaisessa yksittäistapauksessa. Vastakkain on asetettava se vahinko, jonka henkilöllisyyden paljastuminen kyseiselle henkilölle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa, ja se yleinen merkitys, joka henkilöllisyyden paljastamisesta on. Ohjelmassa naiset esitettiin prostituoituina ja he olivat ohjelmasta tunnistettavissa. Naisten ja heidän lähipiirinsä kannalta arkaluontoisen aiheen vuoksi kuvamateriaalia olisi pitänyt käsitellä siten, ettei naisia olisi kyetty tunnistamaan. Ohjelman aiheella oli yleistä merkitystä, mutta ohjelman arvo ei olisi kärsinyt, vaikka naisten kasvot olisi peitetty. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Ruutunelosen rikkoneen tässä asiassa hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Menu