KANTELUEtelä-Suomen Sanomat julkaisi 6.4.1999 artikkelin, jonka otsikkona oli ”Kalastajakylästä tuli painajainen Hartolassa”. Juttua varten haastateltu yrittäjä menetti omaisuutensa oltuaan toteuttamassa Hartolan golf-kenttää ja kalastajakylää. Artikkelissa kyseinen yrittäjä syyttää kuntaa hidastelusta ja vihjaa kantelijan ja Osuuspankin välisistä kytkennöistä kantelijan vastuiden hoidossa. Kantelija on Hartolan kunnanjohtaja, jonka mielestä väittämä ei voi pitää paikkansa, koska hänellä ei ole ollut koskaan mitään hoitamattomia vastuita Hartolan Osuuspankkiin. Myös ko. yrittäjän rantakaavan toteuttaminen tapahtui aivan normaalisti. Samoin yrittäjän esitys siitä, että Hartolan kunta kaavoittaisi pääasiassa ko. yrittäjän omistamille maille, toteutui hyvin nopeasti.Kantelija katsoo että jutussa on rikottu karkeasti hyviä lehtimiestapoja, koska hänelle ei annettu mahdollisuutta vastata esitettyihin väitteisiin samassa yhteydessä. Toimittaja kysyi vain, mihin Kalastajakylähanke kuivui ja onko kaavoitusasioissa ollut ongelmia. Myöskään Hartolan Osuuspankin toimitusjohtajaa eikä asianajaja Hannu Mäkilää ei kuultu jutun teon yhteydessä, vaikka jutussa on viitattu Mäkilän sanomisiin. Kantelijan mukaan jutussa on myös valheellisesti väitetty, että kunnanjohtaja ja pankinjohtaja olisivat pyörittäneet jotain peliä ja samalla hoitaneet kunnanjohtajan vastuita pankkiin.Lisäksi kantelija ihmettelee, miksi juttuun on sotkettu Purnuvuori Ski Oy, jonka asiat on tutkittu jo aikaisemmin todella tarkasti johtuen kantelijaan kohdistetuista epäilyistä ns. omien ja yhteisten varojen sotkeutumisesta keskenään. Tuolloin kaikki väitteet kaikista epäilyistä osoittautuivat aiheettomiksi. Toimittajan kirjoittamana haastateltu yrittäjä kutsuu kantelijaa Purnuvuoren pyörittäjäksi. Kantelija oli hallituksen jäsen Purnuvuori Ski Oy:ssä, jolla oli oma toimitusjohtaja.Kantelija laati Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajan, Heikki Hakalan, kehotuksesta vastineen, joka julkaistiin 16.4.1999 sellaisenaan. Vastine ja keskustelut päätoimittajan kanssa eivät kuitenkaan korjaa niitä vahinkoja, jotka ovat jo päässeet tapahtumaan.LEHDEN VASTAUSEtelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala toteaa vastauksessaan kyseisen jutun olleen osa sarjaa, jossa selvitellään syitä, miksi eräät kymmenen viime vuoden aikana näyttävästi käynnistyneet itähämäläiset hankkeet ovat vuosien kuluessa hiipuneet kokonaan tai toteutuneet vain pieniltä osin alun suunnitelmiin nähden. Eräs tällainen hanke oli Hartolaan kaavailtu golf- ja kalastajakylä, josta odotettiin alueen matkailun vetonaulaa, mutta joka myöhemmin kariutui. Hankkeen vaiheita ei ole aikaisemmin käsitelty julkisuudessa tässä laajuudessa.Lehden juttu perustui hankkeen aloittajan Paavo Nyrjän haastatteluun ja hänen itsensä kokemaan kohteluun kuntalaisena, maanomistajana ja yrittäjänä. Haastattelun tukena käytettiin asiakirja-aineistoa ja lukuisia taustahaastatteluja, joilla hahmoteltiin eri näkökulmia aiheeseen. Myös kantelijaa on haastateltu jutun yhteydessä. Pienen kunnan kaavoitusasioissa kunnanjohtajan asema virkamiehenä on keskeinen.Jutun ilmestymisen jälkeen kantelija oli yhteydessä päätoimittajaan sen vuoksi, että hänellä oli jutusta poikkeava käsitys asioiden kulusta. Lehti julkaisi kantelijan vastineen 16.4.1999. Myös Hartolan Osuuspankki on ollut yhteydessä lehden toimitukseen, mutta pankki ei ole osoittanut asiavirheitä eikä käyttänyt vastineoikeuttaan.Päätoimittaja Hakala toteaa, että kantelu on tehty kunnanjohtaja Taisto Pölkin ja Hartolan kunnan puolesta. Etelä-Suomen Sanomat ei kuitenkaan ole saanut mitään päätöstä, joka tukisi tietoa siitä, että kunta on Pölkin ohella kantelijana.RATKAISUNeuvosto päätti käsitellä asian vain kunnanjohtaja Taisto Pölkin osalta. Kantelun kohteena olevassa artikkelissa haastateltu yrittäjä sanoo joutuneensa kunnanjohtajan ja pankinjohtajan pelinappulaksi maapolitiikassa. Pelinpyörittäjiksi yrittäjä nimeää kantelijan sekä Hartolan Osuuspankin johtajan. Hän kertoo menettäneensä omaisuutensa siksi, että häntä estettiin myymästä maata silloin, kun siitä olisi saanut asiallisen hinnan. Yrittäjän mielestä kunnanjohtaja selvitteli operaatiossa omia vastuitaan Hartolan Osuuspankin suuntaan. Jutun mukaan ostajat kaikkosivat, kun kunnan takaama opisto alkoikin jarruttaa kaavahanketta valituksilla.Neuvosto toteaa omaisuutensa menettäneen yrittäjän kertoneen oman subjektiivisen näkemyksensä kokemastaan kohtelusta kuntalaisena, maanomistajana ja yrittäjänä. Artikkeli perustui pitkälti kyseisen yrittäjän yksipuoliseen kuulemiseen kiistanalaisessa ja monimutkaisessa tapahtumaketjussa. Kiistanalaisissa asioissa tulisi hankkia selvitystä eri osapuolten näkemyksistä ja välttää varauksettomien johtopäätösten tekoa yksipuolisen aineiston perusteella. Tässä tapauksessa kantelijana olevasta kunnanjohtajasta annettiin varsin kielteinen kuva. Haastateltu yrittäjä mm. vihjaa kantelijan ja Osuuspankin välisistä kytkennöistä kantelijan vastuiden hoidossa. Kunnanjohtajan arvostelu oli neuvoston mielestä niin voimakasta, että kunnanjohtajaa olisi journalistin ohjeiden mukaisesti pitänyt kuulla jo samassa yhteydessä. Lehti haastatteli kunnanjohtajaa juttua varten, mutta vakavimpiin, mm. pankkikytkentöjä koskeneisiin syytöksiin hän ei voinut vastata, koska niitä ei oltu hänelle esitetty. Lehti julkaisi kantelijan vastineen sellaisenaan. Neuvoston mielestä väitteet olivat kuitenkin sillä tavalla kantelijan kunniaa loukkaavia, että asia ei korjaantunut jälkeenpäin julkaistulla vastineella.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Etelä-Suomen sanomien rikkoneen tässä asiassa hyvää journalistista tapaa.
Menu