KANTELU Lapin Kansa julkaisi 29.3.1999 kolumnin, jossa käsiteltiin suomalaisten urheilijoiden välittämää suomi-kuvaa otsikolla ”Suomalaisena maailmalla”. Kirjoitus kohdistui ennen kaikkea kantelijaan, jonka kolumnisti toteaa olevan tuppisuinen muumio, joka töksäyttelee primitiivisen älähdyksen. Kolumnistin mielestä kantelijan maskin takaa paljastuu moukka, joka ei osaa käyttäytyä. Kolumnisti kertoo ulkomaalaisten jännittäneen sitä, räkiikö Ahonen suoraan kameraan vai valuuko erite rinnuksille. Kantelijan mukaan hänen tulee julkisuuden henkilönä sietää tietynlaista kritiikkiä, mutta hyväksyttävää kritiikkiä ei ole henkilökohtaisten ominaisuuksien arvostelu etenkin, kun se tehdään tavalla, joka ei vastaa todellisuutta. Jos em. lainauksista ottaa törkeydet ja asiattomuudet pois, ei kirjoitukseen jää lainkaan sisältöä. Tällaisella kirjoittelulla on aina kielteisiä vaikutuksia itse henkilöön ja sitä kautta urheilusuorituksiin, mikä puolestaan vaikeuttaa urheilijan työtä suhteessa yhteistyökumppaneihin. Julkiseen levitykseen päästetyt perättömät ja henkilöä halventavat tiedot vahingoittavat myös urheilijan kuvaa yleisön silmissä. Yleisön asettama paine on suuri.Lapin Kansalta saadussa vastauksessa ei kantelijan mukaan esitetä mitään hyväksyttäviä perusteita kirjoitukselle. Myöskään mitään näyttöä kirjoituksen aiheellisuudesta ei ole olemassa. Lisäksi kantelija toteaa, että asiattomat ja paikkansa pitämättömät kirjoitukset tulisi asianmukaisesti oikaista. LEHDEN VASTAUS Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula toteaa vastauksessaan, että kyseessä oli kolumni, jossa kuvattiin niitä tunteita, joita ulkomailla asuvilla suomalaisilla oli heidän seuratessaan – ulkomaalaisten seurassa – suomalaisia urheilijoita. Kirjoituksessa kuvattiin heidän autenttisia aistimuksia, jotka olivat kerrotunlaisen rahvaanomaisia. Rahvaanomainen kielenkäyttö oli ainoa tapa kuvata sitä tilaa, jossa ulkosuomalaiset olivat ja miten he tilanteet kokivat. Teksti oli lainausta tämän tunnetilan kuvauksesta. Kolumnissa mainitaan myös moneen otteeseen, ketkä olivat näiden reagointien takana. Myös sitaatit osoittavat, että kyse oli haastateltujen lausunnoista. Tyylilajin osalta lehti toteaa, että kolumni on mielipidekirjoitus, jossa voidaan käyttää värikästä, vertauskuvallista, jopa rahvaanomaista kieltä semminkin kun kyseessä on suuren julkisuuden henkilö. Kolumnissa ei myöskään väitetä kantelijan mitään tehneen, vaan ulkosuomalaisten mielestä käyttäytyminen sinänsä ainakin sikäläisissä televisioruuduissa synnytti kolumnissa esille tuotuja rahvaanomaisia tuntemuksia. Kantelussa sanotaan, että kolumni antaa vaikutelman ”alkukantaisesta ihmisestä”. Vaikutelmaa ei anna kolumni, vaan kantelija oli antanut tällaisen vaikutelman ulkosuomalaisille. Mitä tulee sanaan muumio, kyseessä on peräpohjalaisessa kielenkäytössä nimenomaan vertauskuvallinen ilmaisu, joka kuvaa hiljaista ja totista henkilöä. Kyse on lehden mukaan yleisesti merkittävistä asioista silloin, kun urheilija edustaa Suomea ja suomalaisia ulkomailla verorahoillamme. Erityisen merkittävä kyseinen asia on ulkomailla asuvien suomalaisten kannalta. Kantelija mainittiin nimeltä, koska ongelmaa ei haluttu yleistää.RATKAISU Neuvosto totesi kyseisen kirjoituksen olevan luonteeltaan kolumni, jossa voimakaskin kärjistys voidaan sallia. Julkisuudessa toimivat henkilöt kuten huippu-urheilijat joutuvat varautumaan myös kriittiseen lähestymistapaan. Hyvä journalistinen tapa edellyttää kuitenkin, että kaikkien kunniaa ja ihmisarvoa suojataan. Kolumnissa puututtiin kantelijan persoonaan ja käyttäytymiseen tavalla, joka oli neuvoston mielestä kantelijaa henkilökohtaisesti loukkaava. Vaikka viittaukset perustuivatkin lehden mukaan kantelijan omaan toimintaan ja esiintymiseen huippu-urheilijana ja vaikka kantelija onkin saattanut herättää ristiriitaisia tunteita, ei se kuitenkaan oikeuttanut lehteä julkaisemaan po. kolumnin mukaisia kannanottoja. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Lapin Kansan rikkoneen tässä asiassa hyvää journalistista tapaa.
Menu