2766/PL/99

Vapauttava

Suomenselän Sanomat kertoi käräjäoikeuden antamasta tuomiosta viitaten samalla tuomittujen itsemurha-aikeisiin. Tuomitut olivat tavallisia kansalaisia, ja lehti oli saanut uutisessa mainitut tiedot poliisilta. Neuvoston mielestä uutisessa olleet itsemurha-aikeita koskevat väitteet olivat leimaavia ja omiaan aiheuttamaan lisäkärsimystä sekä tuomituille että heidän omaisilleen. Koska tuomittujen henkilöllisyys ei paljastunut uutisesta, asia ei antanut aihetta enempiin toimiin.

KANTELU Suomenselän Sanomat julkaisi 2.2.1999 etusivulla uutisen, jossa käsiteltiin käräjäoikeuden antamaa tuomiota otsikolla ”Itsemurhakandidaateille ehdollista ja sakkoja”. Uutinen koski kahden nuoren miehen saamia tuomioita törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta sekä kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle. Asiasta kanteli toisen tuomitun pojan äiti, jonka mukaan juttu painottui jo otsikoinninkin perusteella tuomittujen mahdollisesta itsetuhoaikomuksesta kertomiseen, mikä teki kirjoituksesta leimaavan ja sensaatiohakuisen. Myös jutun tyyli on kantelijan mielestä loukkaava. Hupijutun muotoon kirjoitetussa käräjäuutisessa halventavia kohtia ovat mm. maininnat itsemurhakandidaateista ja elämän murjomista kaveruksista. Kantelija olettaa lehden saaneen itsemurha-arvioita koskevat tiedot poliisilta.Kantelijan mukaan tuomitut on helppo tunnistaa uutisesta, koska kyseessä on pieni paikkakunta. Juttu on lisännyt huomattavasti asianosaisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvia paineita. Kantelijan mukaan yleinen etu ei vaatinut tuomittujen yksityiselämään kuuluvien, asianomaisille tai heidän perheilleen haitallisten seikkojen julkaisemista.LEHDEN VASTAUS Suomenselän Sanomien päätoimittaja Mirja Laukka-Kiikkala toteaa vastauksessaan uutisen tietojen pohjautuneen Mäntän kihlakunnan antamiin kirjallisiin tietoihin, jotka lähetetään vakiintuneen tavan mukaisesti lehden toimitukseen aina käräjien jälkeen. Uutisessa ei mainittu tuomittujen eikä heidän perheenjäseniensä nimiä eikä muitakaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella tuomion saaneet henkilöt olisivat olleet siitä tunnistettavissa. Uutisessa ei myöskään mainittu minkäänlaisia ylimääräisiä yksityiselämään kuuluvia, asianomaisille tai heidän perheilleen haitallisia seikkoja. Uutisen tarkoitus ei ollut loukata ketään, vaan siinä kerrottiin, miksi tuomitut olivat tuomionsa saaneet. Jutun kirjoitustyylistä kullakin lukijalla saa päätoimittajan mukaan olla oma mielipiteensä.RATKAISU Suomenselän Sanomat kertoi käräjäoikeuden antamasta tuomiosta viitaten samalla tuomittujen itsemurha-aikeisiin. Tuomitut olivat tavallisia kansalaisia, ja lehti oli saanut uutisessa mainitut tiedot poliisilta. Journalistin ohjeiden mukaan tiedon julkisuus ei aina merkitse sitä, että sen voi vapaasti julkaista. Vaikka uutiselle on sinänsä ollut riittävät perusteet, siinä olleet itsemurha-aikeita koskevat väitteet ovat kuitenkin olleet leimaavia ja omiaan aiheuttamaan lisäkärsimystä sekä tuomituille että heidän omaisilleen.Neuvosto katsoi, että tyyli jolla onnettomuudesta kerrottiin, oli asiaton. Kun uutisessa ei mainittu tuomittujen nimiä, heidän henkilöllisyytensä paljastui vain niille ihmisille, jotka muutenkin tunsivat asiat. Neuvoston mielestä asia ei antanut aihetta enempiin toimiin. Kantelijan mielestä uutisen alaotsikko ”Hammaslääketieteen professori ohjasi rahoja omille tileilleen” on professorin kunniaa halventava, kun otetaan huomioon, että uutisessa kerrottiin vapauttavasta tuomiosta. Vaikka otsikossa ei ollut virhettä, neuvoston mielestä on ymmärrettävää, että professori Ainamo on voinut kokea sen jättävän häneen syyllisen leiman Korkeimman oikeuden vapauttavasta päätöksestä huolimatta. Myös se, että juttu painottui siihen mistä professoria syytettiin, vahvisti tätä vaikutelmaa. Neuvosto totesikin, etteivät viiteotsikko ja jutun painotus olleet tasapainossa sen kanssa, että uutinen koski KKO:n vapauttavaa päätöstä.Neuvosto kiinnitti kuitenkin erityistä huomiota siihen, että uutisessa todettiin pääotsikkoa myöten selkeästi se, että Korkeimman oikeuden päätös oli vapauttava. Uutisessa esitetyt väitteet perustuivat oikeudenkäyntiasiakirjoihin, joita siteerattiin oikein ja asiallisesti. Kokonaiskuvan antamiseksi oli perusteltua siteerata myös eriävän mielipiteen esittäneiden tuomareiden sekä todistajan näkemyksiä. Neuvoston mielestä Helsingin Sanomien uutiseen ei sisältynyt virhettä tai vastineoikeuden synnyttävää väitettä. Samanaikainen kuuleminen ei puolestaan koske oikeudenkäyntiselostuksia, mikäli jutussa pidättäydytään oikeudenkäyntiasiakirjoihin, eikä ryhdytä esittämään poleemisia syytöksiä.