KANTELULapin Kansa julkaisi 4.3.1999 uutisen, jossa käsiteltiin lapinkylien yhteiskokousta otsikolla ”Lappalaiset yhteistuumaisina oikeuksia peräämään”. Viiteotsikkona oli ”Kun kahdeksan rikkoo lakia, 1128 saa tyytyä vain valittamaan”.Kantelijan mielestä sekä jutun viiteotsikossa että uutisen ensimmäisessä kappaleessa annetaan haastateltavien todeta, että vaalilautakunta olisi syyllistynyt lain rikkomiseen tehdessään päätöksensä saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutetuista henkilöistä. Jutussa ei kuitenkaan ole esitetty syytöksille mitään perusteita. Vaalilautakunnalle ei myöskään annettu mahdollisuutta kommentoida esitettyjä syytteitä.Kantelija lähetti lehdelle oikaisupyynnön ja toivoi toimituksen oma-aloitteisesti oikaisevan virheelliset tiedot. Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula oli yhteydessä kantelijaan ja kysyi, voitaisiinko oikaisupyyntöä käyttää sellaisenaan. Kantelija antoi suostumuksensa, koska ymmärsi päätoimittajan tarkoittavan, että kantelijan kirjettä käytetään pohjana lehden muokatessa oikaisupyyntöä. Oikaisupyyntö kuitenkin julkaistiin sellaisenaan 6.3.1999 Lapin Kansan mielipideosastolla toimituksen laatimalla otsikolla ”Vaalilautakunta toimi lain mukaan”. Kantelijan mielestä Lapin Kansan menettely osoittaa, että lehti pysyi alkuperäisen artikkelinsa takana ja antoi vaalilautakunnalle vain mahdollisuuden jälkikäteen ilmaista oman mielipiteensä yleisönosastolla. LEHDEN VASTAUSLapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula kertoo lehdellä olevan Lapinkylien kokousuutisoinnissa johdonmukaisesti periaatteena, että saamelais-lappalauskiistan molempien osapuolien näkemykset tuodaan esille niin hyvin dokumentoituna kuin se tilankäytön suhteen on mahdollista. Tätä linjaa on noudatettu myös kantelun kohteena olevassa uutisessa. Toimittaja ei ole muutellut tai karsinut ihmisten sanomisia, jotka esitettiin julkisessa tilaisuudessa. Jos kantelija olisi ollut kokouksessa läsnä esittämässä mielipiteitä, myös hänen näkökantansa olisi uutisoitu. Päätoimittaja toteaa vastaavanlaisia kokouksia olleen aiemmin lukuisia. Kun saamelaiskäräjillä on ryöpytetty lappalaisia, puheenvuorot on kirjattu lehteen ilman, että niihin olisi pyydetty lappalaisilta kommentteja tai että niitä olisi kaunisteltu puoleen tai toiseen. Näin kukin tilaisuus on päässyt julkisuuteen sellaisena kuin se on pidetty.Koska kokousuutinen tapahtumien kulun osalta piti paikkansa, siinä ei ollut korjaamista. Päätoimittaja kuitenkin soitti kantelijalle kysyäkseen, että käykö kantelijalle että lehti julkaisee hänen näkemyksensä totuudesta lehdessä. Koska kantelijalla ei ollut sillä hetkellä mitään sitä vastaan, kantelijan kirje julkaistiin välittömästi mitään muuttamatta. Kirjoitukseen lisättiin otsikko, joka noudattelee kantelijan toimitukseen lähettämän tekstin sisältöä. RATKAISULapin Kansan uutisessa tuotiin esille lapinkylien yhteiskokouksessa esitettyjä mielipiteitä, joissa kokouksen osallistujat ilmaisivat vahvasti tyytymättömyytensä tapaan, jolla Saamelaiskäräjien vaalilautakunta oli käsitellyt äänioikeutta koskevaa asiaa. Kokousta koskeneessa uutisessa siteerattujen kommenttien mukaan vaalilautakunta olisi syyllistynyt lain rikkomiseen tehdessään päätöksensä saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutetuista henkilöistä. Lapin Kansan mukaan kiistan osapuolia on käsitelty lehdessä tasapuolisesti. Myös aikaisempien kokousten puheenvuorot on kirjattu sellaisenaan lehteen ilman, että niihin olisi pyydetty arvostelun kohteelta kommentteja. Näin kukin tilaisuus on päässyt julkisuuteen sellaisena kuin se on pidetty.Neuvoston mielestä lehti ei uutisessaan ottanut itse kantaa kyseiseen kiistaan, vaan uutisessa käsiteltiin kokouksessa esillä olleita asioita siinä muodossa kuin ne kokouksessa esitettiin. Vaikka uutisessa kuvatut kommentit olivatkin kärjekkäitä, niitä ei kiistan tausta ja aikaisempi uutisointi huomioon ottaen kuitenkaan tuotu esille asiaan kuulumattomalla tavalla. Uutisessa ei ollut oikaisua vaatineita virheitä.Lapin Kansan päätoimittaja oli ollut yhteydessä kantelijaan selvittääkseen, voitaisiinko kantelijan näkemykset totuudesta julkaista lehdessä. Kantelija antoi suostumuksensa. Tosin hän oli ymmärtänyt päätoimittajan tarkoittaneen, että kirjettä käytetään pohjana lehden laatiessa oikaisua. Neuvoston mielestä Lapin Kansan voidaan kuitenkin edellä esitetyn perusteella katsoa saaneen kantelijalta suostumuksen kirjoituksen julkaisemiseen sellaisenaan mielipideosastolla. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Lapin Kansa ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu