Etelä-Saimaa julkaisi 1.3.1999 uutisen, jossa käsiteltiin kansanedustajien poissaoloja. Jutun otsikkona oli ”Hurskaisella paljon poissaoloja eduskunnasta / Pykäläinen toinen Kymen läänin kansanedustajien poissaolotilastossa”.Kantelija toteaa uutisen tekstistä ilmenevän, että tosiasiallisesti eniten poissaoloja oli Sinikka Mönkärellä. Häntä ei kuitenkaan nostettu otsikkoon, minkä lisäksi hänen osaltaan kerrotaan myös se, että poissaolot johtuivat ministeritehtävien vaatimista virkamatkoista. Myös kantelijan poissaolot johtuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eduskunnan virkatehtävistä, mutta tätä ei uutisissa kerrottu. Kantelija oli edellisellä eduskuntakaudella ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä Pohjoismaiden neuvoston Eurooppa-valiokunnan jäsen.Uutisen ilmestyttyä kantelija soitti Etelä-Saimaan toimitukseen pyytäen lehteä korjaamaan virheen. Samalla kantelija ilmoitti, että koska virhe ei johdu hänestä, hän ei ole myöskään valmis selittelemään virhettä. Kantelija tarjoutui auttamaan lehtiä ja lupasi lähettää heille tiedot poissaoloistaan neljän vuoden ajalta. Etelä-Saimaan päätoimittaja ilmoitti kantelijalle, etteivät he tarvitse poissaolotietoja kuin yhdeltä vuodelta.Kantelija sopi Etelä-Saimaan toimittajan Urpo Laanisen kanssa, että lehti korjaa tiedot. Kantelija luki toimittaja Laaniselle eduskunnasta saamansa poissaolotiedot, ja painotti useaan otteeseen, ettei itse tule selittelemään lehtien tekemiä virheitä. Tästä huolimatta Etelä-Saimaan toimittaja kirjoitti seuraavana päivänä (10.3.1999): ”Hurskainen pitää itseään ahkerana. Olen ollut poissa virkatehtävien vuoksi”. Etelä-Saimaa oli tehnyt jutun myös neljän vuoden poissaoloista. Otsikossa jätettiin kantelijan mielestä edelleen kertomatta, että poissaolot johtuivat pääasiallisesti virkatehtävistä. LEHDEN VASTAUSEtelä-Saimaan päätoimittaja Mikael Pentikäinen toteaa, että jutun lähde oli MTV:n Sunnuntairaportti, jota päätoimittajan käsityksen mukaan pidetään alalla luotettavana. Lähde kerrottiin heti etusivun vinkin alussa. Lisäksi juttujen alussa todettiin selvästi se, mihin Sunnuntairaportti laskelmansa perustaa sekä se, että vertailu koski erityisesti niitä edustajia, jotka pyrkivät uusimaan valtakirjansa. Kantelijan poissaolojen laskemistapaan kohdistama arvostelu on osittain oikeutettua. Samoista syistä eduskunta on uudistanut poissaolojen kirjaustapaa.Kantelija nousi otsikoihin, koska hänellä oli hallituksen ulkopuolisista ja jatkamaan pyrkivistä eniten poissaoloja. Päätoimittaja myöntää, että jutussa oli muutama epätarkkuus. Kahdeksantoista prosenttia on tulkittu sisäsivulla lähes joka neljänneksi. Jutussa mainitaan kuitenkin molemmat suhdeluvut, joten lukija pystyy päättelemään myös oikean luvun. Etusivulla puhutaan vain 18 prosentista. Jutun ingressissä todetaan, että kantelijalla oli eniten poissaoloja, vaikka Sinikka Mönkärellä ja Heikki Järvenpäällä oli poissaoloja vielä enemmän. Olisi pitänyt todeta, että kantelijalla on eniten poissaoloja hallituksen ulkopuolisista uudelleen ehdolla olevista. Tämä tulee kyllä ilmi myöhemmin sekä etusivulla että sisällä.Etelä-Saimaa julkaisi 2.3.1999 jatkojutun, jossa kantelija sai (omin sanoin) perustella laajasti poissaolojensa syitä. Jutussa kerrotaan seikkaperäisesti kantelijan poissaolojen syyt vuodelta 1998, minkä lisäksi jutun yhteydessä julkaistiin taulukot valiokunta- ja täysistuntopoissaoloista. 10.3.1999 Etelä-Saimaa kertoi oman vaalipiirinsä edustajien näkökulmasta Ilta-Sanomien tekemästä laajasta selvityksestä. Jutussa ja taulukossa todetaan selvästi, kuinka moni kantelijan poissaoloista johtui virkatehtävistä; 109 poissaolosta 60 johtui virkatehtävistä.Päätoimittajan mielestä jutut tehtiin objektiivisuuteen pyrkien ja taustat selvittäen. Selvitystyö tehtiin pääosin muissa medioissa. Etelä-Saimaa teki myös omaa selvitystyötä, joka tuli ilmi erityisesti 2.3. julkaistussa jutussa.RATKAISUEtelä-Saimaa kertoi kansanedustajien poissaoloista perustaen tietonsa MTV 3:n Sunnuntairaportin reportaasiin. Neuvoston mielestä uutinen oli asiallinen, ja siinä oli selvitetty riittävän selvästi lähtökohdat, joihin julkaistut tiedot perustuivat. Uutiseen sisältyi kuitenkin kantelijan poissaolojen osalta virhe, jonka kantelija pyysi korjaamaan. Samalla kantelija ilmoitti, että koska virhe ei johdu hänestä, hän ei ole myöskään valmis selittelemään asiaa. Etelä-Saimaa oikaisi virheellisen tiedon jatkojutulla, jonka otsikkona oli ”Hurskainen pitää itseään ahkerana / ’Olen ollut eduskunnan virkatehtävissä’”. Sisäsivulla julkaistun toisen jutun otsikkona oli ”Olen ollut poissa virkatehtävien vuoksi” / Sinikka Hurskainen ei ehtinyt kerran täysistuntoon, kun bussi myöhästyi.” Jutun yhteydessä julkaistuista taulukoista ilmeni selkeästi kantelijan poissaolojen syy sekä poissaolleiden oikea järjestys.Neuvoston mielestä lehti oikaisi virheen nopeasti ja asiallisesti. Oikaisevien kirjoitusten jälkeen lukijat saivat kantelijan poissaoloista oikean kuvan. Lisäksi neuvosto totesi, että poliitikko ei voi tiedotusvälinettä velvoittavasti kieltää poliitikkona antamiensa lausuntojen julkaisemista. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Etelä-Saimaa ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu