KANTELU Kaleva julkaisi 20.2.1999 otsikolla Partisaanikeskustelu käy kuumana varustetun kirjoituksen, jossa käsiteltiin neuvostopartisaanien suomalaisiin siviilikyliin vuosina 1941-1944 tekemistä iskuista syntynyttä keskustelua. Kantelijan osalta artikkelissa todetaan: ”Suurimmaksi konnaksi venäläiskeskustelussa on nimetty Tampereella majaa pitävän Suur-Suomi -yhdistyksen vetäjä Seppo Lehto, jonka todelliset aikaansaannokset on luettavissa Tampereen ja Helsingin käräjäoikeuksien pöytäkirjoista. Lehto on tuomittu muun muassa jatketusta yksityisen asiakirjan väärentämisestä ehdolliseen vankeuteen. Miehen poliittisesta roolista taas kertoo hänen vuoden 1996 vaaleissa saamansa äänivyöry: 196 ääntä. Vuonna 1962 syntynyt Lehto oli ehdolla Suomen Eläkeläisten puolueen listalla. Karjalan tasavallassa tiedetään hyvin miehen todellinen rooli ja merkitys, mutta silti tai juuri siksi hänestä on tehty Venäjää ja sen Karjalaa uhkaava mörkö, jonka torven perässä vähintään puoli Suomea marssii.”Kantelijan mielestä artikkeli on näkemyksissään yksisilmäinen ja puolueellinen. Kantelijasta pyritään antamaan asiaankuulumaton ja rikollinen mielikuva, minkä lisäksi siinä sekoitetaan syyt ja seuraukset. Kantelija toteaa, ettei häntä kuultu artikkelin tekovaiheessa, eikä lehti ole ollut häneen yhteydessä myöskään artikkelin julkaisemisen jälkeen asiavirheiden korjaamiseksi. Kantelija toteaa, että lehti ei ole ottanut huomioon totuuden ja oikeudenmukaisuuden kunnioittamista, yksilön mainetta, loukkaamattomuutta, ihmisarvoa, nimensuojaa jne. Kantelija lähetti lehdelle vastineen, jota lehti ei julkaissut.LEHDEN VASTAUSKalevan päätoimittaja Teuvo Mällinen toteaa, ettei kantelija yksilöinyt vastinevaatimuksessaan Kalevan jutusta yhtään kohtaa, joka olisi ollut virheellinen. Vielä vähemmän kantelija oikaisi häntä koskevia tietoja, jotka olivat valaisevaa tausta-aineistoa. Sen sijaan kantelijan teksti oli perätöntä, asiatonta ja loukkaavaa. Näillä perusteilla ”vastinevaatimusta” ei julkaistu.RATKAISUNeuvosto toteaa, että kantelijan aktiivinen toiminta politiikassa, mm. asettuminen kunnallisvaaliehdokkaaksi, on tehnyt hänestä poliittisen vaikuttajan, jolla ei ole yhtä laajaa yksityisyyden suojaa kuin tavallisella kansalaisella. Artikkelissa ei puututtu kantelijan henkilöön, vaan siinä kerrottiin kantelijan poliittisesta roolista ja taustoista. Neuvoston mielestä kantelijan saaman ehdollisen vankeustuomion esille tuominen oli asian taustoittamiseksi perusteltua ottaen huomioon kantelijan poliittinen asema.Kirjoitus ei neuvoston mielestä synnyttänyt vastineoikeutta. Kantelijan kirjoitus oli mielipidekirjoitus, jollaisen julkaisemisesta päätoimittaja voi vapaasti päättää.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Kaleva ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu