2734/SL/99

Vapauttava

Keskisuomalainen julkaisi useita uutisia, joissa tuotiin esille kantelijan nimi sekä hänen huumausainerikoksesta saaman tuomion syy ja pituus. Osassa uutisista toistui sama virhe, jonka lehti oikaisi viimeisessä jutussa. Neuvoston mielestä lehti ei oikaissut virheellistä tietoa asiallisesti, koska oikaisevassa kirjoituksessa tuotiin esille kantelijan yli vuosi sitten saama rangaistus ja sen peruste. Vanhan rikoksen esille tuominen oikaisussa oli kuitenkin perusteltua, koska sen avulla voitiin taustoittaa oikaisussa käsiteltyä asiaa. Myös kantelijan nimen sai tässä tapauksessa julkistaa ottaen huomioon kantelijan rikosten laatu. Neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.

KANTELUKeskisuomalainen julkaisi neljä uutista, joissa jokaisessa tuotiin esille kantelijan nimi sekä hänen huumausainerikoksesta saaman tuomion syy ja pituus.23.1.1999 lehti julkaisi artikkelin otsikolla ”Jyväskylän huumausaineliigan ensimmäiset tuomiot Tampereelta”. Viiteotsikossa ja artikkelin lopussa todetaan, että samojen henkilöiden tekemisiä selvitellään Jyväskylän käräjäoikeudessa helmikuussa. 26.1.1999 lehti julkaisi artikkelin, jossa kerrotaan, että ”Lasse Jormanainen (kantelija) ja Marko Hägg kumppaneineen istuvat syytettyjen penkillä Jyväskylän oikeustalossa todennäköisesti helmikuun puolen välin paikkeilla”. 11.2.1999 julkaistussa artikkelissa todetaan: ”Kun vasta parikymppiset ”kilomiehet”, Tampereella jo yli vuoden tuomiot saaneet Lasse Jormanainen ja Marko Hägg istuvat tänään Jyväskylän uuden oikeustalon syytettyjen penkille, puhutaan paikallisesta uutistapahtumasta.” 12.2.1999 lehti kirjoittaa: ”Tampereella yli vuoden tuomion saanut Marko Hägg on syytettynä myös Jyväskylässä, mutta tällä kerralla Tampereella tuomittu Lasse Jormanainen ei ole.” Kolmessa artikkelissa (23.1, 26.1. ja 11.2.) annetaan ymmärtää, että kantelija olisi syytettynä myös 11.2.1999 alkaneessa huumausainerikoksia koskeneessa asiassa. Virhe ”oikaistaan” neljännessä artikkelissa maininnalla, että tällä kerralla Tampereella tuomittu Lasse Jormanainen ei ole syytettynä.Kantelija tuomittiin 22.1.1999 yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta 1 vuoden ja 8 kuukauden pituiseen ehdottamaan vankeusrangaistukseen. Hän ei ollut syytettynä mistään rikoksesta Jyväskylässä 11.2.1999 alkaneessa huumausainerikoksia koskeneessa asiassa. Virheellisten tietojen lisäksi kantelija katsoo, että 23.1.1999 julkaistussa artikkelissa hänen osuuttaan huumausaineliigassa on suuresti liioiteltu. Koska artikkelissa ei yksilöidä ketkä syytetyistä saivat minkäkin rikoksen, antaa artikkeli sellaisen kuvan, että kantelija olisi tuomittu kaikista mainituista rikoksista. Kantelijan mielestä hänen nimeään ei olisi pitänyt mainita lainkaan, koska rangaistus oli asteikon alapäästä eikä kantelija ole julkisuuden henkilö. Kantelija katsoo myös, ettei 12.2.1999 julkaistu uutinen riitä korjaamaan väärää tietoa ja vahinkoa, koska ”oikaisu” mitättömän pieni ja sisällöltään harhaanjohtava. LEHDEN VASTAUS Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Erkki Laatikainen toteaa kantelun liittyvän laajaan juttu- ja asiakokonaisuuteen, jossa Keskisuomalaisen toimittaja on pyrkinyt kiinnittämään huomiota huumeongelman nopeaan kasvuun Jyväskylän seudulla ja koko maassa. Toimittajan juttusarja, joka alkoi suuren huumausaineliigan tutkimusten uutisoinnilla, jatkui uutisella, jossa kerrottiin Tampereen käräjäoikeuden jakamista tuomioista. Sekä Tampereella että myöhemmin Jyväskylässäkin puitiin huumerikoksia, joissa aineet olivat todennäköisesti tulleet Suomeen ”Via Narkotikan” välityksellä. Toimittajan juttujen tekoja motivoi huolestuminen huumerikollisuuden järjestäytymisestä ja kovenemisesta.Nimen julkaisemista Keskisuomalainen perustelee vallitsevalla käytännöllä sekä ongelman yhteiskunnallisella vakavuudella. Koukutusalttiissa iässä olevien lasten vanhemmilla on oikeus tietää huumekauppiaiden, nuortenkin nimiä, kyetäkseen valvomaan lastensa tuttavapiirin toimintaa.Keskisuomalainen kertoo tietojen hankkimisen olleen työlästä ja vaikeaa, mutta kaikki tarkistettavissa olevat tiedot ja yksityiskohdat myös tarkistettiin. Toimittaja sai alamaailman lähteistä vinkin, että kantelijan tekoja tutkittaisiin myös Jyväskylän huumerenkaan tekojen yhteydessä. Toimittaja tarkisti vihjeen käyttämällä kahta eri paikkakunnalla toimivaa, luotettavana pitämäänsä lähdettä poliisi- ja oikeustoimen alueelta. Havaittuaan, että saatu tieto oli osittain paikkansa pitämätön, toimittaja kirjoitti oma-aloitteisesti oikaisun, joka julkaistiin 12.2.1999. Kantelija ei vaatinut oikaisua, eikä yrittänyt käyttää vastineoikeuttaan. Toimittaja ei yrittänyt sanavalinnoillaan tai asiayhteyksien valinnalla leimata kantelijaa. Kirjelmässä paheksutuilla sanoilla ”tällä kerralla” ei vihjata kantelijan joutuvan jossain jutun myöhemmässä vaiheessa Jyväskylän käräjäoikeuteen, vaan sanoilla viitataan saman oikeuden 19.3.1998 tekemään kantelijaa koskevaan päätökseen.RATKAISU Keskisuomalainen julkaisi kolmessa eri artikkelissa virheellisen tiedon siitä, että kantelija olisi syytettynä myös 11.2.1999 alkaneessa huumausainerikoksia koskeneessa asiassa. Viimeisen kerran virhe julkaistiin oikeudenkäyntipäivänä. Lehti oikaisi virheen otsikolla Vain yhden syytetyn yhteys Tampereella. Oikaisussa todetaan: ”Tampereella yli vuoden tuomion saanut Marko Hägg on syytettynä myös Jyväskylässä, mutta tällä kerralla Tampereella tuomittu Lasse Jormanainen (kantelija) ei ole. Jormanainen sai Jyväskylässä viimeksi puolentoista vuoden tuomion viime vuoden maaliskuussa huumausainerikoksista ja törkeästä pahoinpitelystä”.Hyvä journalistisen tavan mukaan virheellinen tieto on oikaistava paitsi nopeasti niin myös asiallisesti. Neuvoston mielestä Keskisuomalainen ei oikaissut virheellistä tietoa asiallisesti, koska siinä tuotiin esille kantelijan yli vuosi sitten saama rangaistus ja sen peruste, minkä lisäksi oikaisun sanat ”tällä kerralla” voidaan ymmärtää siten, että kantelija joutuisi jossain jutun myöhemmässä vaiheessa Jyväskylän käräjäoikeuteen. Neuvoston mielestä vanhan rikoksen esille tuominen oikaisussa oli kuitenkin perusteltua, koska sen avulla voitiin taustoittaa oikaisussa käsiteltyä asiaa.Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että nimen julkaisemista rikosasiassa harkitaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen ottaen toisaalta huomioon se haitta, jonka nimen julkaiseminen nimetylle ja hänen lähipiirilleen tuottaa ja toisaalta se yleinen merkitys, joka nimen julkaisemisella on. Nimen julkaiseminen rikosuutisissa on perusteltua vain, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Neuvoston mielestä kantelijan nimen sai tässä tapauksessa julkistaa ottaen huomioon kantelijan rikosten laatu. Näiden seikkojen johdosta neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.