2726/YLE/99

Vapauttava

Ajankohtaisen Kakkosen raportissa käsiteltiin asunnottomien olosuhteita. Ohjelmassa esiteltiin kantelijan omistaman asuntolan sisätiloja, joita oli kantelijan mukaan kuvattu ilman lupaa. Kuvaamiselle oli kuitenkin asunnon haltijan lupa, ja vaikka Yleisradio oli kuvannut asunnon haltijan kotipiirin ohella myös muita tiloja, ei omaisuuden kuvaamista voida pitää salakatseluna, eikä Yleisradio näin ollen tarvinnut kuvauslupaa asunnon omistajalta. Yleisradio ei myöskään tarvinnut asuntolan omistajan lupaa kuvatun materiaalin esittämiseen. Neuvosto ei pitänyt ohjelmaa kantelijayritystä leimaavana, minkä lisäksi kantelijalle varattiin myös mahdollisuus kommentoida ohjelmassa esille tuotuja epäkohtia. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELU Kantelijan mukaan Ajankohtaisen kakkosen kuvausryhmä kuvasi 29.12.1998 ilman omistajan lupaa Hyttitien asuntolan sisätiloja. Kuvauksessa käytetyn nauhan esittäminen kiellettiin Yleisradiolle lähetetyllä telefaxilla. Nauha esitettiin kiellosta huolimatta Ajankohtaisen Kakkosessa 12.1.1999 ja 13.1.1999. Ohjelmassa Hyttitien asuntola esitettiin erittäin kielteisessä valossa. Kantelijan mukaan toimitilojen sisätilojen kuvaaminen ilman omistajan/ylläpitäjän lupaa ei ole sallittua. Myöskään nauhaa ei olisi pitänyt esittää, koska omistaja/ylläpitäjä kielsi sen esittämisen.YLEISRADION VASTAUS Ajankohtaisen Kakkosen tuottaja Pasi Toivonen kertoo, että Ajankohtainen Kakkonen esitti 12.1.1999 jutun Helsingin asunnottomien tilanteesta. Jutun päähenkilönä oli helsinkiläinen asunnoton, joka oli kutsunut toimittajan ja kuvaajan tutustumaan sen hetkiseen kotiinsa, Hyttitien asuntolaan. Toivonen viittaa Rikoslain 24. luvun kotirauhan rikkomispykälään, ja toteaa Ajankohtainen Kakkosen vierailleen Hyttitien asuntolan asukkaan luvalla hänen vuokralla asumassaan huoneessa. Kuvausryhmän ensimmäisellä vierailulla paikalla oli myös asuntolan valvoja, eikä hänellä ollut mitään kuvauksia vastaan. Toisella vierailulla mukana oli Helsingin kaupungin terveystarkastaja Mika Ilmasti, joka oli kauhistunut näkemästään, eikä pitänyt asuntolaa ihmisasunnoksi kelpaavana. Ilmasti oli ensimmäinen valvova viranomainen, joka vieraili Hyttitiellä sitten vuoden 1984. Ohjelman tehnyt toimittaja esitti haastattelupyynnön myös Hagman-Majoitus Oy:n toimitusjohtajalle Pekka Hagmanille, joka kertoi lähettäneensä Yleisradioon faksin, jossa kielsi Hyttitiellä kuvatun aineiston käyttämisen. Toimittaja selvitti Yleisradion lakimiesten avulla, että kuvaukset eivät ole millään lailla laittomia ja ettei Hagmanilla ole oikeutta kieltää kuvatun materiaalin käyttöä. Tämän jälkeen toimittaja sopi Hagmanin kanssa haastattelusta, jonka tämä antoi 8.1.1999 Hyttitien asuntolassa. Tässä vaiheessa Hagmanilla ei ollut mitään kuvauksia eikä myöskään aiemmin kuvatun materiaalin käyttöä vastaan.Ohjelmassa asuntolaa ei esitetty erittäin negatiivisessa valossa, vaan se näytettiin sellaisena kuin se on. Jutun esittäminen on tuottanut konkreettisia parannuksia siihen, miten Helsingin kaupungin viranomaiset valvovat asunnottomien kohtaloa. RATKAISUKuvaamisen osalta neuvosto toteaa, että kotirauhasäännöksillä suojataan asunnon, liikehuoneiston tai vastaavan haltijaa; siis sitä, joka kyseisessä tilassa asuu tai harjoittaa elinkeinoa, ammattia tms. Ajankohtainen Kakkonen vieraili Hyttitien asuntolan asukkaan luvalla hänen vuokralla asumassaan huoneessa, jolloin asukkaan lupa oli riittävä. Vaikka Yleisradio on kuvannut asunnon haltijan kotipiirin ohella myös muita tiloja, ei omaisuuden kuvaamista voida pitää salakatseluna, eikä Yleisradio näin ollen tarvinnut kuvauslupaa asunnon omistajalta.Kuvatun materiaalin esittämisen osalta neuvosto toteaa, että yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Säännöksellä pyritään suojelemaan yksityiselämää; oikeutta pitää siihen kuuluvat asiat omana tietonaan. Suojelun kohteena ei siis ole yritystoiminta eivätkä siihen liittyvät kielteisetkään tosiasiat, eikä Yleisradio näin ollen tarvinnut asuntolan omistajan lupaa kuvatun materiaalin esittämiseen.Neuvoston mielestä ohjelmaa ei voida pitää Hagman-Majoitus Oy:tä leimaavana. Pikemminkin ohjelmassa kritisoitiin kaupunkia ja terveysviranomaisia tehottomuudesta asunnottomien asioiden hoidossa. Kantelijalle varattiin myös mahdollisuus kommentoida ohjelmassa esille tuotuja epäkohtia.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Yleisradio ole tässä asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.