KANTELUTV2 esitti 27.1.1999 Pikkukakkonen-ohjelman, jonka yhdessä jutussa käsiteltiin purukumin valmistusta ja esitettiin väittämiä ksylitoli-purukumin myönteisistä terveysvaikutuksista. Kantelijan mielestä jutun pääasiallisena sisältönä oli tehdä tunnetuksi ja markkinoida Pikkukakkonen-tuotemerkillä markkinoitavaa ksylitoli-purukumia, joka on yleisesti myynnissä varustettuna Pikkukakkonen-ohjelman tunnuksin ja logoin. Kantelija painottaa sitä, että ohjelman pääasiallinen katsojakunta muodostuu lapsista.YLEN VASTAUSYLE:n TV2:n lastenohjelmien päällikkö Jussi-Pekka Koskiranta toteaa vastauksessaan, että ohjelmassa esiteltiin suomalaisen ksylitoli-purukumin valmistusprosessi alusta loppuun, raakamateriaalista valmiin tuotteen pakkausvaiheeseen saakka. Pikku Kakkosessa on yli kahdenkymmenen vuoden aikana tuotu lapsille tutuksi yli sadan suomalaisen tuotteen valmistusprosessi seuraamalla sitä raaka-ainevaiheesta aina valmiiksi kaupalliseksi hyödykkeeksi. Ohjelmaosuuteen ei liity minkäänlaisia kytkentöjä tuotteiden valmistajiin tai niiden markkinointiorganisaatioihin. Kyse on valmistusprosessin informatiivisesta esittelystä, ja kulloinenkin tuote edustaa esimerkkiä prosessin kulusta. Valmiin tuotteen näyttäminen on ohjelmassa välttämätöntä, jotta esitellyn tuotantoprosessin lopputulos konkretisoituu. Kyseisessä tapauksessa Pikku Kakkosessa olisi siten näytetty joka tapauksessa jonkun suomalaisen valmistajan ksylitoli-purukumi.Ohjelmassa mainittu seikka ksylitolin myönteisestä vaikutuksesta hampaiden suojaamisessa on yleisesti todettu useissa tutkimuksissa. Väärien mielikuvien syntymistä on pyritty välttämään siten, että Pikku Kakkosen ksylitoli-purukumipaketti näkyy vain aivan ohjelman lopussa kerrottaessa purukumityynyjen pakkausvaiheesta, eikä ohjelmassa ei viitata ko. tuotemerkin paremmuuteen muihin vastaaviin tuotteisiin nähden. Lisäksi ksylitolin hyödyllisten ominaisuuksien esittelyllä alkujuonnossa ja loppujuonnossa tapahtuvan purukumipakkauksen näyttämisen välillä on ajallisesti huomattava etäisyys.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että piilomainonta torjutaan. Tiedonvälityksen uskottavuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että raja ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston välillä pidetään selvänä. Se, että toimituksellisessa aineistossa mainitaan tuotenimiä, ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että kyse olisi piilomainonnasta. Raja kulkee siinä, voidaanko tuotteiden ja tuotenimien esiintymistä pitää journalistisesti perusteltuna. Tuotteita on voitava tuoda esille monin eri tavoin, eikä myönteisyys ole samaa kuin piilomainonta. Esittämistavalla on suuri merkitys. Esimerkiksi tuotteeseen kohdistettu epäsuhtainen huomio sekä mainosmainen ja kritiikitön esitystapa viittaavat piilomainontaan. Päätös Pikku Kakkonen –tuotemerkillä markkinoitavan ksylitoli-purukumin esittelystä perustui YLE:n mukaan journalistisiin kriteereihin: tarkoitukseen antaa lapselle selkeä käsitys kaupan hyllyltä löytyvän tavaran valmistuksesta raaka-ainevaiheesta lähtien. Vaikka ohjelma kokonaisuudessaan liikkuikin yleisellä tasolla, ohjelmaosuuden lopussa Pikkukakkonen-tuotemerkillä markkinoitava purukumi tuotiin yksittäisenä tuotemerkkinä korostetusti ja mainosmaisesti esille. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Yleisradion rikkoneen tässä asiassa hyvää journalistista tapaa.
Menu