KANTELUVasabladet julkaisi 12.1.1999 kantelijan lähettämän ja allekirjoittaman tiedotteen pohjalta uutisen, jossa kerrottiin Kyrönmaan ja Vaasan keskustalaisten järjestämästä kapinakokouksesta otsikolla ”Makarna Jern hamnade på politisk kollisionskurs om EU-program”. Kantelija kokee loukkaavana myös takasivun otsikon ”Paula Viertola-Jern driver kritisk centerkampanj mot egen maken”. Kantelija kertoo pyytäneensä Vasabladetin toimittajaa jättämään hänet ja hänen avioliittonsa rauhaan. Kantelija oli ilmoittanut toimittajalle, että hän toimii teknisenä apuna, koska on sihteeri, kuten myös kutsussa lukee. Toimittaja oli kantelijan mukaan luvannut olla tekemättä asiasta suurta numeroa. Kuitenkin uutinen oli lehden etusivulla ja takasivulla se vei tilaa yli neljäsosan. Uutisessa oli myös kantelijan sanomina useita lainauksia, vaikka kantelija oli suostunut vain siihen, että uutisessa todetaan hänen kokevan tilanteen kiusallisena.Tiedote, jonka perusteella uutiset oli tehty, oli osoitettu tiedotusvälineille otsikolla ”Kutsu kapinakokoukseen”. Kokouksessa kritisoitiin sitä, että ohjelman valmistelutyö syntyy Pohjanmaan liitossa virkamiestyönä ilman laajaa kansalaiskeskustelua. Kantelijan puoliso toimii Pohjanmaan liiton maakuntajohtajana. Vasabladetin uutinen loukkaa kantelijaa yksityishenkilönä ja välittää julkisuuteen kielteisen kuvan kantelijan yksityiselämästä ja avioliitosta. Kantelijan mielestä uutisessa yhdistettiin kantelijan henkilökohtainen poliittinen toiminta avioliittoon tavalla, joka on ristiriidassa perusoikeuksien (mielipiteen ilmaisemisen vapaus, poliittinen toiminta) kanssa. LEHDEN VASTAUSVasabladetin päätoimittaja Maj-Britt Höglund toteaa vastauksessaan, että maakuntajohtaja Olav Jern (kantelijan aviopuoliso) on julkisuuden henkilö, jolla on keskeinen rooli mm. EU-varojen hoidossa ja EU-ohjelman täytäntöönpanossa. Kantelija puolestaan työskentelee julkisuudessa ja on Österbottens svenska producentförbundin ympäristöasiamies sekä Vaasan Keskustan kunnallisjärjestön sihteeri toimien samalla eduskuntavaaliehdokkaan tiedottajana. Kantelijalla sekä hänen puolisollaan on erilaiset näkemykset EU-kysymyksessä, eikä siinä niin muodoin ole mitään sensaatiomaista. Siitä, että näkökannat eroavat aviopuolisoiden kesken, ei kuitenkaan myöskään voida vaieta. Teksti ei käsitellyt kantelijan avioliittoa vaan sitä, että kantelija ja hänen puolisonsa edustavat erilaisia näkemyksiä yhteiskunnallisessa kysymyksessä. Sekä kantelijaa että Olav Jernia haastateltiin ja molemmat tulivat kuulluksi tekstissä. Molemmat saivat lausua mielipiteensä asiakysymyksissä, mikä oli tekstin pääsisältö. Molemmat antoivat myös lyhyet kommentit näkemyksistään syntyneeseen tilanteeseen:Tämä on hiukan kiusallista minulle, sanoi Paula Viertola-Jern Sitä saamme kysyä häneltä, oli Olav Jernin kommentti kysymykseen puolison esiintymisestä Em. kommentit olivat ainoita, jotka koskivat heidän yksityiselämäänsä.Lisäksi Vasabladet toteaa, että kantelija lähetti kutsun tiedotusvälineille. Hänen tarkoituksenaan siis oli hankkia julkisuutta kritiikille, joka koski EU-ohjelmaa, josta Pohjanmaan liitto oli kertonut. Lehdistötiedote oli ilmaisumuodoltaan kehotus kapinakokoukseen. Kutsun ja kokouksen tarkoituksena oli profiloida Keskusta ja sen EU-kriittinen linja ennen eduskuntavaaleja. Kokouksen järjestäjillä olisi ollut mahdollisuus allekirjoituttaa kutsu jollakin toisella henkilöllä.RATKAISUNeuvosto toteaa, että kantelija on itse allekirjoittanut tiedotusvälineille osoitetun kutsun, jolloin hänen voidaan olettaa toimivan myös kokouksen tiedottajana; varsinkin, kun kutsussa ei ole mainittu muita henkilöitä lisätietojen antajina ja kantelijan nimen alla on mainittu hänen puhelinnumeronsa. Uutinen käsitteli alueellisesti erittäin keskeisiä vaikuttajia ja heidän erilaisia näkemyksiään yhteiskunnallisesti tärkeässä asiassa. Käsitellyn asian kannalta kokouskutsun allekirjoittajan ja kritiikin kohteeksi joutuneen organisaation johtajan välisen erityisen suhteen (avioliiton) esille tuominen on ollut olennaista tietoa. Uutisessa ei puututtu kantelijan yksityisyyteen eivätkä julkaistut tiedot ole yleisesti arvioituna kantelijalle haitallisia. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Vasabladet ole tässä asiassa rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu