2700/SL/98

Langettava

Uudenkaupungin Sanomat kertoi nelivärivalokuvalla varustetussa jutussa paikallisen ravintolan myyntiin tuomista pannupizzoista. Kyseessä oli yhden pizzavalmistajan toiminnan esittely, jossa ravintolasta ja sen tuotteista kerrottiin tavalla, joka oli omiaan edistämään niiden myyntiä. Neuvoston mielestä tällaisen tekstin ja kuvan julkaiseminen osana toimituksellista aineistoa merkitsi tekstimainonnan kiellon rikkomista. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

KANTELUUudenkaupungin Sanomat julkaisi 17.11.1998 uutisen, jossa käsiteltiin Ravintola Neapoliksen myyntiin tuomaa pannupizzaa otsikolla ”Neapolis kehitti oman pannupizzan”. Nelivärikuvalla varustettu juttu oli takasivulla toimituksellisen aineiston keskellä. Uutisessa kerrottiin myös hintatietoja ja alennusprosentteja. Kantelijan mielestä juttu täyttää tekstimainonnan tunnusmerkit. LEHDEN VASTAUSUudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Matti Jussila toteaa, että pienessä kaupungissa paikallisen lehden yhtenä tärkeänä tehtävänä on kertoa lukijoilleen myös paikkakunnan palveluista – myös ns. kaupallisista palveluista. Lehti perustelee uutista sillä, että pannupizzat olivat ravintolalle uusi tuote ja koko kaupungissa niitä ei aiemmin tarjonnut kuin yksi yritys. Lehti mainitsee uutisen ennakoineen osuvasti tulossa ollutta hintakilpailua, jota on käyty Uudenkaupungin Sanomissa luonnollisesti ilmoitusten välityksellä. Lehti katsoo, että uutisen tyyppinen kirjoittelu on suomalaisessa lehdistössä tavallista, jopa päivittäistä. Lehti on oheistanut vastauksensa liitteeksi lehtileikkeitä esimerkeiksi nykykäytännöstä. Lisäksi lehti ilmoittaa, että erilaisten teemasivujen käyttömahdollisuudet ovat kolmipäiväisessä, keskimäärin kymmensivuisessa lehdessä kovin rajalliset.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että piilomainonta torjutaan. Tiedonvälityksen uskottavuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että raja ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston välillä pidetään selvänä. Se, että toimituksellisessa aineistossa mainitaan tuotenimiä, ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että kyse olisi piilomainonnasta. Raja kulkee siinä, voidaanko tuotteiden ja tuotenimien esiintymistä pitää journalistisesti perusteltuna. Tuotteista on myös voitava kirjoittaa monin eri tavoin, eikä myönteisyys ole samaa kuin piilomainonta. Esittämistavalla on suuri merkitys. Esimerkiksi tuotteeseen kohdistettu epäsuhtainen huomio sekä mainosmainen ja kritiikitön esitystapa viittaavat piilomainontaan. Uudenkaupungin Sanomien julkaisemassa ”Neapolis kehitti oman pannupizzan” –jutussa kerrotaan Ravintola Neapoliksesta ja sen myyntiin tuomasta pannupizzasta. Nelivärikuvalla varustetussa artikkelissa tuodaan esille myös hintatietoja ja alennusprosentteja. Kyseessä on yhden pizzavalmistajan toiminnan esittely. Päätös pizza-ravintolan esittelystä perustui lehden mukaan journalistisiin kriteereihin: uutiseen sekä haluun palvella lukijakuntaa. Artikkelissa puhutaan kuitenkin hyvin mainosmaiseen sävyyn pitkällisestä kehittelytyöstä, rasvojen maltillisesta käytöstä, valinnanvapaudesta täytteiden osalta, hinnan kohtuullisuudesta, hyvästä kysynnästä sekä tulossa olevista palveluista kuten kotiinkuljetus. Tekstissä mainitaan hintojen ja alennusprosenttien ohella sekä Ravintola Neapoliksen nimi että saman yrittäjän rantaravintoloiden nimet. Pizzoista kerrotaan näin ollen tavalla, joka on omiaan edistämään niiden myyntiä. Tällaisen tekstin ja kuvan julkaiseminen osana toimituksellista aineistoa merkitsee tekstimainonnan kiellon rikkomista. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Uudenkaupungin Sanomien rikkoneen tässä asiassa hyvää journalistista tapaa.