MTV3:n uutiset esitti lähetyksissään 14.10.1998 kello 19.00 ja kello 22.00 osia nauhoituksesta, joka perustui kantelijan ja YLE:n toimittajan, Timo Harakan, väliseen 10.10.1999 käymään puhelinkeskusteluun. Kantelijan mukaan Harakka oli kieltänyt MTV3:lta nauhoituksen käyttämisen. Kantelun kohteena ollutta puhelinkeskustelua edelsi kantelijan esiintyminen 6.10.1998 toimittaja Harakan isännöimässä Musta Laatikko-ohjelmassa, jossa käsiteltiin mm. ns. Sundqvist-sopimuksen syntyvaiheita. Harakka soitti ohjelman jälkeen 10.10.1998 kantelijalle kotiin kaksi kertaa todeten jälkimmäisen keskustelun aluksi, että jotkut asiat edellisessä keskustelussa olivat ruvenneet häntä ”vaivaamaan”. Kantelijan kysyessä Harakka myönsi nauhoittavansa puhelun. Kantelijan aikoessa lopettaa keskustelun Harakka kertoi nauhoittaneensa myös aikaisemman puhelun, minkä vuoksi kantelija jatkoi puhelua. Tämän jälkeen kantelija ja Harakka keskustelivat em. Sundqvist-sopimuksesta ja sen jälkiselvittelystä. Keskustelun kuluessa kantelija tiedusteli Harakalta, aikooko Harakka tehdä asiasta jutun ja käyttää hänen sanomisiaan hyväksi. Kantelija ei saanut Harakalta suoraa vastausta. Keskustelun loppupuolella kantelija ilmoitti, että ei anna missään tapauksessa mitään suostumusta nauhoituksen käyttämiseen. Harakka luovutti nauhoituksen YLE:n Ajankohtainen kakkonen -ohjelman tuottajalle Juha Pärssiselle, jonka piti esittää nauhoitus omassa ohjelmassaan 13.10.1998. TV 2:n johtaja Arto Hoffren kielsi nauhoituksen käytön. Tämän jälkeen Pärssinen antoi ainakin MTV3:n uutisten ja Iltalehden tutustua nauhoista tehtyihin kopioihin. Pärssinen toimi ilman työnantajansa lupaa.Kantelijan mielestä haastateltavalla on oltava tieto siitä, miten hänen lausumaansa käytetään. Luottamuksellisen tiedon antajaa ei saa ilman tämän suostumusta paljastaa. Tiedot on hankittava avoimin ja rehellisin keinoin. Poikkeuksellisia menetelmiä voi käyttää vain, jos yleisesti merkittäviä tietoja ei normaalikeinoin voi saada.Kantelijan mielestä kysymyksessä ei voi olla haastattelu, vaan korkeintaan taustakeskustelu. Kantelijan mukaan Harakka oli myös itse luvannut, ettei käytä tietoja missään ja saanut lupauksensa avulla kantelijan puhumaan aiheesta enemmän. Harakka toi keskusteluun myös jatkuvasti henkilökohtaista sävyä. Lisäksi on otettava huomioon, että kantelija kielsi nauhoituksen käyttämisen ja toimittaja Harakka lupasi olla nauhoitusta käyttämättä.Kantelijan mukaan tiedotusvälineiden tulee kokonaisuutena kantaa vastuu ammatillisten periaatteiden noudattamisesta. Ei siis voida hyväksyä menettelyä, jossa luottamukselliset tiedot vuodatetaan toiselle tiedotusvälineelle, joka sitten julkistaa ne.Kantelijan mukaan Harakan ja kantelijan välisissä keskusteluissa ei tullut esiin mitään olennaisesti uutta, eikä kyse näin ollen voi olla yleisesti merkittävistä tiedoista. Nauhoitusten julkaisemisesta syntynyt välikysymys ei ole suinkaan todiste asian merkityksestä vaan pelkästään osoitus kireästä poliittisesta tilanteesta. Yksityisluontoinen tai taustakeskustelu, jota ei ole tarkoitettu julkisuuteen ja jossa käytettäviä ilmaisuja ei ole hiottu erityisen täsmällisiksi, saattaa sisältää niin paljon tulkinnanvaraista ja epäselvää ainesta ettei ole enää kysymys ”tiedosta”. Tämä korostuu, jos keskustelusta julkaistaan vain osia. Jos vastaajien menettelyä pidetään ammattieettisesti hyväksyttävänä, on seurauksena kantelijan mielestä se, ettei kukaan julkisuuden henkilö enää uskaltaisi puhua toimittajille mitään. MTV3:N VASTAUSMTV Oy:n vastaava päätoimittaja Juhani Pekkala toteaa vastauksessaan, että kantelijan tausta huomioon ottaen hänellä ei ole yksityisyyden suojaa keskustellessaan toimittajan kanssa ministerikautensa keskeisestä ja julkisuudessa eniten käsitellystä asiasta.Kantelija sai jo puhelun alkuvaiheessa tietää, että puhelu nauhoitetaan, mutta jatkoi kuitenkin keskusteluaan toimittajan kanssa. Kantelija kielsi nauhoituksen käyttämisen vasta aivan puhelinkeskustelun lopussa, kun puhelu oli kestänyt jo noin 43 minuuttia.Kantelija antoi puhelinkeskustelua edeltäneessä Musta laatikko –ohjelmassa 6.10.1998 ymmärtää, että pääministerin rooli oli ollut ns. Sundqvistin tapauksessa julkisuudessa olleita tietoja merkittävämpi. Puhelinkeskustelussa kantelija vahvisti ja vei eteenpäin omaa tulkintaansa asiassa. Puhelussa oli selkeästi uutta, yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa asiasta. Toteuttaessaan yhteiskunnallista tehtäväänsä, tiedotusvälineet julkaisevat myös tietoja, joita ei ole tarkoitettu sellaisenaan julkisuuteen.Toimittaja Timo Harakka soitti MTV:n uutistoimitukseen ja kielsi 14.10.1998 pari tuntia ennen lähetystä julkaisemasta nauhoja. Nauhoitettu puhelinkeskustelu ei ole kuitenkaan tekijänoikeuden näkökulmasta vielä teos, jota ei voisi julkaista ilman tekijän lupaa.Yleisradion ja kantelijan välinen sopimus ei velvoita kolmatta osapuolta, tässä tapauksessa MTV:n uutistoimitusta. Tiedotusvälineet kantavat vastuun vain omasta toiminnastaan. LISÄSELVITYSAsiakirjoista ei ilmennyt, oliko MTV3 ollut kantelijaan yhteydessä nauhojen sisällön osalta ennen nauhojen sisällön julkistamista. Asianosaisilta pyydettiin tähän asiaan lisäselvitystä. Kantelijan mukaan MTV3 ei ollut häneen minkäänlaisessa yhteydessä ennen nauhojen julkistamista.MTV Oy:n vastaava päätoimittaja Juhani Pekkala vahvistaa, että MTV:n uutistoimitus ei ollut yhteydessä kantelijaan nauhojen sisällön osalta ennen niiden julkistamista. MTV toteaa, että nauhaa käytettiin kuin mitä tahansa dokumenttia, jonka toimitus on saanut käyttöönsä. RATKAISUMTV3 julkisti osia nauhoituksesta, joka perustui kantelijan ja Yleisradion toimittajan, Timo Harakan, väliseen puhelinkeskusteluun. Ajankohtaisen kakkosen hallussa ollut toimituksellinen aineisto toimitettiin MTV3:lle sen jälkeen, kun Yleisradio päätti olla ajamatta haastattelua tai sen osia ohjelmassaan. Neuvosto perustaa ratkaisunsa Journalistin ohjeisiin ja muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin. Neuvosto ei arvioi MTV3:n haltuunsa saaman materiaalin käyttöä lainsäädännön tai työehtosopimusten pohjalta. Näin ollen neuvosto ei ota kantaa toiselle tiedotusvälineelle tehdyn nauhoituksen luovuttamiseen ns. kilpailevalle tiedotusvälineelle. Kantelu ei myöskään kohdistu Yleisradion, toimittaja Harakan tai tuottaja Pärssisen toimintaan. Hyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, joiden avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta. Tiedot on hankittava avoimesti ja rehellisin keinoin. Poikkeuksellisia menetelmiä voi käyttää vain, jos yleisesti merkittäviä tietoja ei normaalikeinoin voi saada. Neuvoston mielestä nauhalla käyty keskustelu sisälsi sellaista kantelijan poliittiseen toimintaan liittyvää yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, että poikkeuksellisia menetelmiä tiedonhankinnassa voitiin käyttää. Tiedon merkittävyyttä osoittavat nauhoituksen julkaisemisen seuraukset välikysymyksineen. Puhelinkeskustelussa ei myöskään käsitelty yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia kysymyksiä vaan poliittiseen lähihistoriaan liittyneitä merkityksellisiksi muodostuneita asioita. Julkistamisintressin paino on siis tässä tapauksessa ollut kohtuullisen suuri. Hyvä journalistinen tapa kuitenkin edellyttää, että haastateltava saa ennakolta tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumansa julkaistaan. Ohjetta ei ole rajattu koskemaan vain varsinaista haastattelua, ja neuvoston mielestä kyseistä journalistin ohjeiden kohtaa pitääkin tulkita laajasti, jolloin informointivelvollisuus koskee kaiken tyyppisiä keskusteluja toimittajan kanssa riippumatta siitä, missä asemassa lausuja on ja mikä on lausuman tyyppi (haastattelu, taustakeskustelu tai yksityinen keskustelu). Näin ollen MTV3:n olisi pitänyt kertoa kantelijalle hallussaan olevasta materiaalista ja aikomuksistaan sen julkaisemiseen. MTV3 ei kuitenkaan ollut lainkaan kantelijaan yhteydessä nauhojen sisällön osalta ennen nauhojen sisällön julkistamista. Toimiessaan kantelijan lausumien julkistajana MTV3 laiminlöi velvollisuutensa informoida kantelijaa, minkä vuoksi neuvosto katsoo MTV3:n menetelleen tältä osin hyvän journalistisen tavan vastaisesti. Neuvosto korostaa, että hyvä journalistinen tapa ei olisi edellyttänyt kantelijan suostumusta lausumien julkaisemiselle – informoiminen olisi riittänyt.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto antaa MTV3:lle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.
Menu