KANTELUMTV3:n Sunnuntairaportissa 22.2.1998 käsiteltiin kansanedustajien poissaoloja eduskunnan täysistunnoista ja valiokunnista sekä kunnanvaltuustosta. Asiasta uutisoitiin myös saman päivän Kymmenen uutisissa sekä kerrottiin MTV3:n Internet-sivuilla.Molemmat kantelijat esiteltiin kansanedustajina, joilla on runsaasti poissaoloja valtuustosta. He itse toteavat, että poissaololukuihin oli heidän kohdallaan sisällytetty myös kunnan- tai kaupunginhallituksen kokoukset. Koska he ovat toimivat valtuustojensa II varapuheenjohtajina, heillä olisi oikeus osallistua kunnanhallituksen kokouksiin, ja siellä puheoikeus mutta ei esitys- eikä päätösoikeutta. Heistä kumpikaan ei ole kuitenkaan kaupunginhallituksen jäsen. Kaupunginhallituksen kokoukset oli tästä huolimatta laskettu mukaan poissaolotilastoon, jolloin kansanedustaja Luhtanen näytti olleen poissa 70 prosentista kokouksia ja kansanedustaja Hyssälä 54 prosentista. Kansanedustaja Luhtanen toteaa kuitenkin olleensa valtuustosta poissa vain viidesosassa kokouksista ja kansanedustaja Hyssälä kertoo olleensa läsnä yhtä lukuun ottamatta kaikissa valtuuston kokouksissa vuonna 1997. Muiden vertailussa mukana olleiden kansanedustajien poissaololuvut perustuivat heidän poissaoloihinsa valtuuston kokouksista.2615/MTV/98Kantelija, kansanedustaja Luhtanen toteaa lisäksi, että mainituissa televisio-ohjelmissa esitettiin kolmen kansanedustajan kuvat ja tekstit ”Poissaolot” ja ”Valtuustot”. Toimittajan juonnossa kerrottiin, että kantelijan ja eräiden muiden osalta luvussa ovat mukana myös poissaolot kaupunginhallituksesta. Tämä tieto menetti kuitenkin merkityksensä, kun kuvallinen viesti oli niin voimakas. MTV3:n Internet-sivuilla esiteltiin ainakin vielä 8. maaliskuuta näitä lukuja siten, että kantelijan poissaoloa (70%:a) ei selitetty millään laskennallisella perusteella. Yleisotsikkona on ”Läsnä/Poissa” ja tarkasteltavana lukuparina ”Valtuustossa: 30 % /70%”. Saman tiedoston yhteenveto-osassa täysistuntopoissaolot lasketaan yhteen kaupunginhallituksen poissaolojen kanssa, asiaa mitenkään perustelematta.Kantelija lähetti asiassa oikaisupyynnön, mutta MTV torjui sen aiheettomana. Oikaisupyyntöön antamassaan vastauksessa MTV viittasi vuonna -96 lähetettyyn ohjelmaan, jossa oli käytetty samaa yhdistelmätilastoa. Kantelija toteaa jo silloin protestoineensa sen käyttöä ja saaneensa itse ohjelmassa sanoa, että asiaa ei voi näin esittää. MTV:n kirjeessä siteerattiin myös dosentti Paloheimon lausuntoa, jossa tämä ihmettelee, miksi kansanedustajat valitaan kaupunginhallitukseen, kun heidän osallistumisasteensa jää huonoksi. Kantelija korostaa, että häntä ei ole koskaan valittu kaupunginhallitukseen. Tehtävät, joihin hänet on valittu, hän hoitanut moitteetta.Kantelija kiistää myös MTV:n vastauksessa esitetyn ajatuksen siitä, että valtuuston puheenjohtajien olisi tärkeä osallistua kaupunginhallituksen kokouksiin. Esimerkiksi Espoossa ei tällä olisi kuitenkaan juuri mitään merkitystä. Kantelija katsoo MTV:n esitystavan antavan kiistatta virheellisen ja valheellisen kuvan hänen toiminnastaan. MTV ei ole missään yhteydessä esittänyt hänen osaltaan oikeaa poissaoloprosenttia.2620/MTV/98Kansanedustaja Liisa Hyssälä kertoo samoin lähettäneensä oikaisupyynnön MTV3:lle eikä pidä MTV:n vastauksessa esitettyjä kieltäytymisperusteita tyydyttävinä. Vastauksessa puhuttiin täysin asiaan kuulumattomasti valtuuston ja hallituksen vuorovaikutuksesta. Kantelijan kotikunnassa jokainen kunnanhallituksen jäsen on myös valtuuston jäsen, joten tieto siis kulkee toimielinten välillä. Lisäksi vastauksessa viitattiin asiattomasti edellisenä vuonna lähetettyyn ohjelmaan todeten, että kantelijan osalta oli käytetty jo tuolloin samaa laskutapaa. Kantelija ei kuitenkaan ollut aiempana tarkastelujaksona edes oikeutettu osallistumaan kunnanhallituksen kokouksiin. Kantelija katsoo MTV3:n syyllistyneen törkeään menettelyyn antamalla julkisuuteen väärää tietoa, joka loukkaa kantelijaa ja vaikeuttaa hänen työtään kansanedustajana.MTV3:n VASTAUS2615/MTV/98 ja 2620/MTV/98Päätoimittaja Juhani Pekkala toteaa asian johdosta antamissaan vastauksissa, että Sunnuntai-raportissa käsiteltiin kansanedustajien aktiivisuutta niin täysistuntojen, valiokuntatyöskentelyn kuin kunnallisen aktiivisuudenkin osalta. Ohjelmaan tehtiin kaikkiaan kahdeksan eri graafista esitystä. Näissä kussakin esitettiin Kymmenen kärjessä -lista eniten poissaolleista ja läsnäolleista. Kolme kärjessä ollutta esiteltiin nopeina kuvina, ja loput seitsemän niminä puoluekantoineen ja poissaolo/läsnäoloprosentteineen. Kaikkiin kansanedustajiin sovellettiin täsmälleen samaa laskentatapaa. Ohjelmassa kerrottiin, että prosentteihin on mahdutettu myös valtuuston puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina toimivien henkilöiden mahdolliset poissaolot kunnanhallituksen kokouksista todeten, että heillä on oikeus osallistua myös niihin ja että kunnallisen päätöksenteon valmistelu tapahtuu juuri hallituksissa.Ohjelmaa tehtäessä lähdettiin perinteisestä kunnallishallinnon periaatteesta, jonka mukaan valtuuston puheenjohtajisto osallistuu hallitustensa kokouksiin. Edustaja Luhtasen mukaan Espoossa ei menetellä näin, mutta ohjelman tekijöiden tiedossa ei ole muita kuntia, joissa noudatettaisiin Espoon käytäntöä. Ohjelman tekijöiden tavoitteena oli saada aikaan keskustelua kansanedustajien luottamustoimien määrästä. Laskentakriteeristä kuultiin myös ulkopuolista asiantuntijaa, joka piti mallia oikeudenmukaisena. Kansanedustaja Luhtasta yritettiin tavoittaa ohjelman tekovaiheessa kahtena päivänä, jättämällä hänelle myös soittopyyntö. Edustaja Luhtanen ei kuitenkaan vastannut siihen. Vastauksen liitteenä on lisäksi julkishallinnon professorin Voitto Helanderin kirjelmä, jossa laskentamallia arvioidaan.MTV3:n puolesta on puhelimitse ilmoitettu, että vastaus kattaa myös tavan, jolla tietoja esiteltiin MTV3:n www-sivuilla.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että asiavirheet oikaistaan viivyttelemättä, joko oma-aloitteisesti tai asianosaisen sitä vaatiessa. Tiedotusvälineellä on kuitenkin oikeus näkökulman ja painotusten valintaan. Hyvää journalistista tapaa ei näin ollen rikkonut se, että valtuustotyöskentelyä arvioitaessa läsnäoloprosentit oli laskettu kunnanvaltuustojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien osalta niin, että mukaan otettiin myös läsnäolo kunnanhallitusten kokouksissa. Käytetyllä laskutavalla oli kuitenkin huomattava vaikutus yksittäisten kansanedustajien kunnallisaktiivisuutta kuvaaviin prosenttilukuihin. Valitun laskutavan perusteet oli tämän vuoksi syytä selvittää katsojille. Sunnuntairaportissa kerrottiinkin, kyseisen tilaston esittelyn yhteydessä, että valtuusto-osallistumista kuvaavaan lukuun oli sisällytetty poissaolot kunnanhallitusten kokouksista niiden kansanedustajien kohdalla, jotka toimivat valtuustojensa puheenjohtajina tai varapuheenjohtajina. Samalla kuvaruudulla näytettiin listaa niistä kansanedustajista, joiden poissaoloprosentit olivat suurimmat. Molemmat kantelijat olivat mukana tällä listalla, ja kansanedustaja Luhtanen vielä erikseen esiteltyjen kolmen eniten poissaolleen joukossa. Ohjelmajuonnossa mainittiin kuitenkin nimenomaisesti, että kansanedustajat Luhtanen ja Hyssälä kuuluvat tähän valtuustojensa puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien joukkoon. Vastaavat tiedot kerrottiin myös Kymmenen uutisissa. Neuvoston mielestä ohjelmissa oli kerrottu laskutavan perusteet riittävän selvästi, eikä niissä ollut oikaisua vaatinutta asiavirhettä. Neuvosto arvioi myös MTV3:n Internet-sivujen (http:/www.mtv3.fi/uutiset) asianomaisen kohdan. Kansanedustajien osallistumisaktiivisuutta koskeneesta selvityksestä kerrottiin ensinnäkin www-sivujen etusivulla, otsikon ”Joka viides kokous jää kansanedustajilta väliin” alla. Tältä etusivulta oli linkki itse selvitykseen, joka oli toteutettu taulukkomaisesti niin, että jokaisen kansanedustajan kohdalla oli kerrottu hänen läsnäolo/poissaoloprosenttinsa niin eduskunnan täysistunnoista, valiokunnista kuin valtuustostakin. Varsinaisessa raporttiosuudessa käytettiin siis pelkkää valtuusto-termiä. Etusivulla oli kuitenkin kerrottu, että 42 kansanedustajalla on oikeus valtuustojensa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ominaisuudessa osallistua myös kunnanhallituksen kokouksiin ja että kunnallisaktiviteetti oli laskettu yhdistämällä valtuusto- ja hallitusläsnäolot. Neuvosto piti raporttiosuuden ”valtuusto”-termiä epätäsmällisenä. Raportin täydentäminen niin, että siitä olisi kunkin kansanedustajan kohdalta ilmennyt tarkasti, mihin luvut hänen kohdallaan perustuivat, olisi ollut teknisesti yksinkertaista. Kun laskentaperuste oli kuitenkin selostettu etusivulla ja kun raporttiin päästäkseen oli kuljettava tuon sivun kautta, ei neuvosto ryhtynyt tältäkään osin enempiin toimiin.
Menu