KANTELUKarjalan Maa julkaisi 5.3. artikkelin, jossa käsiteltiin Pohjois-Karjalan Sähkön mahdollista myyntiä. Kantelija, kunnanjohtaja, lähetti lehdelle mielipidekirjoituksensa aiheesta otsikolla ”Eroa Ikonen”. Lehti julkaisi 10.3. tämän kirjoituksen pohjalta kaksi artikkelia asiasta, etusivullaan jutun ”Puumalainen kuumentaa sähkökeskustelua/Eroa Ikonen” ja sisäsivuilla jatkoartikkelin ”Puumalainen ei kaipaa PKS:öä myyntineuvotteluihin ”Sehän on pelkkä kaupan kohde”” ja sille vielä kainalojutun ”Pöytätapojen vastaista!”. Itse mielipidekirjoitusta ei julkaistu.Kantelija toteaa, että kyseiset artikkelit rakentuivat valikoivin osin hänen mielipidekirjoituksestaan poimittuihin näkemyksiin ja niissä lainattiin kantelijan kirjoitusta. Tekstiin oli kuitenkin lisätty toimittajan vahvasti sävytettyjä kommentteja ja mielipiteitä. Kantelijan kirjoituksessa olleita keskeisiä perusteluosia oli jätetty pois. Artikkelien painotus ja toimitustapa suuntasivat samalla asian kärjen kantelijan henkilöön ja keskustelu kääntyi henkilökohtaisuuksiin rinnastuvaksi. Lehti, joka itse sähköyhtiön myynnissä edustaa vastakkaista kantaa, jyräsi tällä tavoin kantelijan mielipiteen. Lehti ei ollut ennen artikkelien julkaisemista missään yhteydessä kantelijaan.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Pekka Puustinen toteaa, että kantelija, yksi alueen kunnanjohtajista, on tunnettu jo usean vuoden ajan sähköyhtiön myyntiä aktiivisesti ajavana henkilönä. Niinpä hän toimitti lehdelle laajan kannanoton asiasta 9.3. varhain aamulla. Kirjoitus oli kommentti lehden 5.3. julkaisemaan uutiseen, jossa oli kerrottu alueen kunnanjohtajien ja englantilaisen konsernin edustajan välisistä neuvotteluista, joissa englantilaisyhtiö oi ilmaissut kiinnostuksensa osakkuudesta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:hyn. Aiheen merkittävyyden ja laajuuden vuoksi toimitus harkitsi parhaaksi työstää kirjelmän keskeiset osat uutisen muotoon. Juttua rakennettaessa pidettiin erityisen tarkoin huoli siitä, että kantelijan mielipiteet tulivat esille siinä muodossa kuin hän oli ne kirjoittanut. Juttu ei mitenkään leimannut kantelijaa, eikä siihen sisällytetty yhtään toimittajan mielipidettä.Kantelijan sähköyhtiön hallituksen puheenjohtajalle osoittama eroamiskehotus oli niin voimakas kannanotto, että se olisi päätynyt lehden pääuutiseksi, vaikka kirjelmä olisi julkaistu sellaisenaankin. Kantelijaa luonnehdittiin uutisessa ”myynnin peitsenkantajaksi”, mutta tätä ei voi pitää loukkaavana. Kainalojuttu oli puolestaan selvästi rajattu kommentti, jonka kärki ei kohdistunut kantelijaan, vaan siihen, että neuvottelut oli haluttu pitää salaisina.Kantelijan kirjelmä sisälsi myös sellaisia henkilöön meneviä lausumia, että niiden julkaiseminen olisi ollut perin arveluttavaa. Siksi oli myös kantelijaa kohtaan huomaavaisempaa käsitellä kirjoitus uutiseksi kuin julkaista se sellaisenaan.RATKAISULehti voi vapaasti päättää, julkaistaanko lehdelle tarjottu mielipidekirjoitus vai ei. Lisäksi lehdellä on mahdollisuus muokata ja lyhentää julkaistavia kirjoituksia edellyttäen, että niiden olennainen asiasisältö säilyy. Nyt lehti oli tehnyt sille tarjotusta mielipidekirjoituksesta lehtijutun. Tarkkaavainen lukija saattoi huomata jutussa olleen viittauksen siihen, että se perustui kantelijan lähettämään kirjoitukseen. Muuten juttu oli laadittu tavanomaisen lehtijutun tapaan, kuin haastatteluun pohjautuen. Neuvosto piti julkaistua juttua sävyltään asiallisena ja katsoi myös, että kantelijan olennaiset argumentit ilmenivät siitä. Kantelijan lehden mielipideosastolle osoittama kirjoitus oli kuitenkin julkaistu juttuna ilman, että kantelijaan olisi otettu yhteyttä ja sovittu tästä. Menettely oli poikkeuksellinen ja olisi yleistyessään omiaan horjuttamaan lehteä kohtaan tunnettavaa luottamusta. Neuvosto katsookin, että mielipidekirjoituksen muokkaaminen lehtijutuksi ilman, että asiasta oli neuvoteltu kantelijan kanssa, rikkoi hyvää journalistista tapaa.Neuvosto antaa edellä esitetyillä perusteilla Karjalan Maalle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.
Menu