2606/SL/97

KANTELUN TAUSTA JA KANTELUN KOHTEENA OLEVAT ARTIKKELITKantelija toimii palopäällikkönä Heinävedellä ja kertoo, että tilanne kunnan puolivakinaisten palomiesten joukossa kärjistyi syksyllä 1997. Kuntaan oli perustettu Pohjois-Heinäveden VPK, ja puolivakinaiset palomiehet katsoivat oman asemansa uhatuksi. Kunta järjestikin 13. lokakuuta kaikille osapuolille neuvottelutilaisuuden, jossa päästiin yhteisymmärrykseen toiminnan järjestämisestä paikkakunnan kolmen palokunnan kesken. Puolivakinaiset palomiehet olivat kuitenkin ehtineet käynnistää erillisen, kantelijaan kohdistuneen prosessin, jättämällä useita kymmeniä tositejäljennöksiä käsittävän selvityspyynnön kunnanhallitukselle. Kantelija katsoo, että tämän prosessin tarkoituksena oli mustata hänen maineensa.Warkauden Lehti kertoi asiasta ensimmäisen kerran 21. päivänä lokakuuta julkaistussa jutussa ”Heinäveden palopäällikkö tulilinjalla/Kunnanhallitus penää selvitystä tositteista” selostettiin ensinnäkin kunnanhallituksen käsittelyssä ollutta esitystä sammutuskaluston jakautumisesta eri palokuntien kesken. Jutussa todettiin, että tulilinjalle oli sittemmin joutunut myös palopäällikkö, jolta kunnanhallitus penää tositteita vuoden 1992-97 varojenkäytöstä sen selvittämiseksi, onko palotoimen menoiksi kirjattu niihin kuulumattomia menoja. Artikkelin mukaan kunnasta oli ilmoitettu, että palopäällikön toimittamaa selvitystä oltiin parhaillaan analysoimassa. Artikkelista ilmeni, että kunnan edustajat olivat haluttomia kommentoimaan asiaa, sen keskeneräisyyteen viitaten. Seuraavana päivänä lehti kertoi puolivakinaisten palomiesten irtisanoutuneen. Kansiotsikkona oli ”Heinäveden palotoimi kärventyy tulimyrskyn kourissa”. Sisäsivun jatkojutussa kerrottiin, että irtisanoutuminen oli vastalause sille, ettei palomiesten toivomia selvityksiä oltu käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa. Jutussa kerrattiin lyhyesti tapahtumien tausta. Tämän jälkeen kunnanjohtaja kertoi palomiesten vaatineen palopäällikön eroa jo neljä viikkoa aikaisemmin. Hän selvitti myös käsittelyn viivästymiseen johtaneita syitä. Jutusta ilmeni, että palomiesten edustaja ei ollut tuossa vaiheessa halukas kommentoimaan asiaa laajemmalti. Lisäksi jutussa käsiteltiin irtisanoutumisen aiheuttamaa tilannetta kunnan palontorjunnan kannalta. Tämän pääjutun alla oli erillinen juttu otsikolla ”Palopäällikkö kiistää väärinkäytökset”, missä palopäällikkö kertoi oman näkemyksensä ja kiisti mitään väärinkäytöksiä tapahtuneen.Helmikuun -98 jutussa ”Heinäveden palokiista ei vieläkään sammu/Irtisanotut palomiehet vievät jupakan lääninoikeuteen” todettiin, että palomiehet peräävät edelleen selkeää kannanottoa siihen, oliko palopäällikön toiminnassa moitittavaa. Juttuun haastatellut palomiehet katsoivat selvitysten osoittavan, että palopäällikkö oli vyöryttänyt kunnan maksettavaksi kustannuksia, jotka eivät sille kuulu, ja pyrkinyt näin saamaan itselleen tai perheelleen hyötyä. Palomiehet pitivät palopäällikölle annettua vakavaa huomautusta mitättömänä seuraamuksena, ja katsoivat palopäällikön muuttelevan koko ajan lausuntojaan. Palopäällikköä syytettiin myös kaksinaamaisuudesta. Jutussa mentiin myös yksityiskohtiin. Palomiehet mainitsivat konkreettisina esimerkkeinä muun muassa yli kolmen tuhannen markan arvoiset retkeilyvälineet, jotka olivat löytyneet palopäällikön kotoa sekä palopäällikön pojalle maksetut korvaukset töistä, jota tämä ei ollut tehnyt. Jutussa siteerattiin vielä palomiesten retorista kysymystä siitä, onko olemassa joku markkamäärä, jonka virkamies saa laittaa taskuunsa ilman, että kyse olisi muusta kuin vain vähäisestä rikkeestä. Kenenkään haastatellun palomiehen nimeä ei kerrottu.Kantelija pitää lokakuista uutisointia etukäteen suunniteltuna, vihjailevana ja todistamattomana. Helmikuun jutun kantelija katsoo lisäksi loukkaavan yksityisyyttään, ja syyttömästi mukaan vedettyjen perheenjäsentensä kunniaa. Hän pitää juttua herjaavana, ja kiinnittää huomiota siihen, että syytösten esittäjien nimiä ei kerrottu. Kantelijalle ei ollut myöskään varattu tilaisuutta kommentoida syytöksiä. LEHDEN VASTAUSWarkauden Lehden päätoimittaja Mai Koivula-Palonen kertoo, että asia oli ollut ensin ns. lisälistalla kunnanhallituksen käsittelyssä, mistä lehti sai vinkin vasta noin kuukautta myöhemmin. Kunta oli ilmeisesti pyrkinyt pitämään kiusalliseksi koetun asian tarkoin pois julkisuudesta. Kunnanhallituksen esityslistalla asia oli 21.10., vaikka sitä ei silloin käsiteltykään. Lehti uutisoi kuitenkin asiasta tuossa vaiheessa ja palasi aiheeseen vielä seuraavana päivänä. Tuolloin julkistettiin näyttävästi myös palopäällikön kanta asiaan. Kunnanhallitus totesi 3.11.1997, että palopäällikkö oli rikkonut kunnan ohjesääntöä vastaan, mutta 5.11. julkaistussa jutussa asia jäi palomiesten irtisanoutumisuutisen jalkoihin. Seuraavan päivän jutussa haastateltiin myös palopäällikköä. Palomiehet eivät koko syksyn aikana halunneet kommentoida kiistaa julkisuudessa, eivät tehneet niin tälläkään kertaa. Palomiesten oikaisuvaatimus johti siihen, että kunnanhallitus muutti aiempaa päätöstään ja antoi palopäällikölle vakavan huomautuksen. Asiasta uutisoitiin lehdessä tammikuun 28. päivänä 1998. Siinä vaiheessa, kun asian käsittely kuntatasolla päättyi, halusivat palomiehet kertoa oman kantansa. Lehden toimittaja haastatteli heitä ja tutustui heidän hallussaan olleeseen todistusaineistoon. Asiasta tehty juttu ei ollut herjaava. Se perustui kahdeksan palomiehen haastatteluun ja asiakirjoihin. Haastatellut vaativat saada esiintyä nimettöminä korostaakseen samanmielisyyttään. Heillä ei mielestään ollut myöskään varaa leimautua yksilöinä, joukkona leimautuminen on jo riittävän hankalaa. Kantelijan kantaa ei tähän juttuun enää kysytty, koska kyse oli kuukausia kestäneestä tapahtumasarjasta, jota lehti oli selostanut moneen otteeseen.Lehti on normaaliin journalistiseen tapaan pyrkinyt parhaansa mukaan seuraamaan tätä kiemuraista asiaa. Kaikkien osapuolten näkemykset ja asiassa tehdyt päätökset on uutisoitu, eikä lehti ole ottanut asiaan kantaa. Kantelija ei ole toimittanut lehdelle vastinetta eikä millään tavoin muutenkaan tuonut lehden tietoon, että uutisoinnissa olisi ollut virheitä. Myöskään kantelukirjelmässä ei yksilöidä mahdollisia virheitä. Näin ollen päätoimittaja pitää kantelua aiheettomana.RATKAISUWarkauden lehden lokakuussa -97 julkaisemat artikkelit olivat sävyltään asiallisia. Artikkelit käsittelivät kuntalaisten kannalta tärkeitä asioita, niiden joukossa puolivakinaisten palomiesten pyytämää selvitystä palopäällikön varainkäytöstä. Kiista johti osaltaan puolivakinaisten palomiesten irtisanoutumiseen. Ensimmäisestä uutisesta ilmeni, että palopäälliköltä oli pyydetty selvitystä joukosta tositteita vuosilta 1992-97. Seuraavan päivän lehdessä palopäällikkö esitti oman näkemykset ja kiisti väärinkäytösepäilyt. Neuvoston mielestä lehden lokakuiset artikkelit eivät rikkoneet hyvää journalistista tapaa. Lehti seurasi asian kehittymistä edelleen ja haastatteli myös palopäällikköä 6.11.-97 julkaistussa jutussa, kunnan päätettyä irtisanoa kyseiset puolivakinaiset palomiehet. Tehtävistään vapautetut palomiehet eivät tuolloin käyttäneet heille varattua kommenttimahdollisuutta. Tammikuussa -98 lehti kertoi kunnanhallituksen päätöksestä antaa palopäällikölle vakava huomautus. Päätöksen selostuksesta ilmeni, että kunnanhallituksen käsityksen mukaan palopäällikkö ei ole syyllistynyt oman edun tavoitteluun, vaikkakaan hän ei ollut suorittanut kaikkia toimenpiteitä ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Lehti palasi asiaan vielä puolitoista viikkoa myöhemmin, 7.2.-98. Tässä artikkelissa nimettöminä pysyttelevät palomiehet esittivät oman perusteensa toiminnalleen ja ilmaisivat vahvasti tyytymättömyytensä tapaan, jolla kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa. Haastateltujen entisten puolivakinaistan palomiesten kommentit olivat kärjekkäitä, ja niissä arvosteltiin ankarasti palopäällikköä. Jutusta ilmeni, että prosessin aikanaan käynnistäneet palomiehet katsoivat yhä, että palopäällikkö oli syyllistynyt oman edun tavoitteen, siis moitittavaan ja jopa lainvastaiseen menettelyyn. Puolivakinaiset palomiehet eivät olleet aiemmin halunneet esittää näkemyksiään asiassa. Nyt he esiintyivät ryhmänä, mutta heidän kannanottonsa ja näkemyksensä perustuivat kunnanhallitukselle jätettyihin kirjelmiin. Syytösten perusteet ja yksityiskohdat julkaistiin tässä vaiheessa vasta ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi olisi neuvoston mielestä ollut perusteltua, että kantelijalle olisi tuossa yhteydessä vielä varattu mahdollisuus kommentoida häneen kohdistettuja väitteitä. Toisaalta lehti oli jo aiemmin kertonut palopäällikön näkemyksistä ja uutisoinut kunnanhallituksen päätöksen perusteineen. Arvostelu kohdistui kantelijaan hänen virkatoimissaan. Tällaisessa tilanteessa kantelijalla olisi ollut mahdollisuus vielä vastineella esittää omat näkökantansa. Lehden ilmoituksen mukaan kantelija ei kuitenkaan toimittanut lehteen vastinetta tai ottanut muutenkaan yhteyttä. Tämän vuoksi ja yllä mainituilla perusteilla neuvosto päätti olla ryhtymättä asian johdosta enempiin toimiin.