KANTELUEtelä-Saimaassa julkaistiin 27.12.1997 etusivulla juttu ”Maahantuoja kieltäytyi yllättäen myymästä Urheilu-Koskimiehelle”. Uutisen mukaan Urheilu-Koskimies on lähtenyt oikeusteitse hakemaan korvausta sopimusrikkomuksesta, kun maahantuojana toimiva kantelijayhtiö ei toimittanutkaan liikkeelle Fischer-suksia parhaimpaan sesonkiaikaan, vahvistetusta tilauksesta huolimatta. Tapahtunutta taustoitettiin kertomalla, että Urheilu-Koskimies oli eronnut keskolaisesta Kesport-ketjusta. Asiaa käsiteltiin vielä kahdessa sisäsivun artikkelissa. Sisäsivun kainalojutun otsikkona oli ”Itsenäinen Urheilu-Koskimies taistelee Keskoa vastaan/Koskimiehen ero Kesportista oli kova pala keskollekin”.Kantelijayhtiön mukaan artikkeleissa annettiin sen ja Urheilu-Koskimiehen välisestä riita-asiasta täysin yksipuolinen ja tosiasioita vastaamaton kuva. Todellisuudessa Urheilu-Koskimies oli itse purkanut suksikaupan 31.10. päivätyllä kirjeellä, jolloin sovittu toimitusaika oli vielä kesken. Syyksi ilmoitettiin viivästys ja tilauksen toimittamatta jättäminen. Alkuperäisen sopimuksen mukaan suksista piti toimittaa puolet 1.10. ja loput 15.11.1997. Kantelijayhtiö, maahantuoja, ilmoitti 31.10. viivästyksen johtuneen tehtaan toimitusvaikeuksista ja tarjoutui 3.11. toimittamaan kaikki sukset kerralla. Toimitusongelmat koskivat kaikkia kyseisen suksimerkin jälleenmyyjiä Suomessa. Urheilu-Koskimiehellä ei ollut perusteltua syytä purkaa kauppaa, koska osaviivästyksellä ei ollut olennaista merkitystä, kun kaikki kilpailijat olivat samassa tilanteessa.Kyse on siis kahden osapuolen välisestä, riidanalaisesta asiasta. Artikkelit antavat kuitenkin otsikointia myöten vaikutelman, että Urheilu-Koskimiehen mielipiteet ovat riidattomia tosiasioita. Artikkelissa tosin haastateltiin myös kantelijayhtiön päämiestä, mutta hänen kommenttinsa esitettiin niin suppeasti, ettei niistä välity oikeaa kuvaa asiasta ja kantelijayhtiön kannanotoista.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Mikael Pentikäinen kertoo, että jutun tarkoituksena oli valottaa maakunnan urheilukaupan kilpailutilannetta sekä Urheilu-Koskimiehen Kesportista irrottautumisen syitä. Kun juttua lähdettiin tekemään, ei tiedossa ollut, että Urheilu-Koskimiehen ja kantelijayhtiön välillä oli alkamassa oikeusjuttu. Tieto tästä merkitsi, että jutun näkökulma muuttui markkina-analyysistä uutismaisemmaksi. Kokonaisuudessa oli neljä osaa: etusivun vinkki, pääuutinen suksiin liittyvästä toimituspulmasta, Koskimiehen lukujen esittely sekä analyysi Koskimiehen ja Keskon suhteesta. Juttukokonaisuudessa kerrottiin sekä Urheilu-Koskimiehen, Keskon, uusien Kesport-yrittäjien että kantelijayhtiön, Skipatrolin näkemys asiaan. Skipatrolin toimitusjohtajalta kysyttiin, kieltäytyikö hänen yhtiönsä toimittamasta suksia Urheilu-Koskimiehelle. Tämä kiisti aluksi erimielisyydet, mutta puhui sitten ”välivaiheesta”, kun toimittaja viittasi vireille pantuun oikeudenkäyntiin. Jutussa mainittiin, että välivaihe johtui toimitusjohtajan mukaan siitä, että Urheilu-Koskimies olisi halunnut kehittää kaupankäyntiä suppeasti. Toimitusjohtajan haastattelusta otettiin lehtijuttuun mukaan kaikki olennaiset asiat. Juttu tarkistetuttiin kaikilla sitä halunneilla. Skipatrolin toimitusjohtaja ei pyytänyt saada lukea juttua etukäteen, joten sitä ei hänelle lähetetty.Juttu sai vahvistusta myös Skipatrolin toimitusjohtajan Urheilu-Koskimiehelle lähettämästä, 1.10.1997 päivätystä kirjeestä, jossa tämä ilmoitti perehtyneensä tehtyihin tilauksiin ja menneiden vuosien yhteistyöhön, ja totesi, ettei yhteistyön jatkaminen ole kummankaan kannalta järkevää. Kirjeessä tai haastattelussa ei tuotu esille, että suksien toimittamisen viivästyminen olisi johtunut tehtaan tuotannon viivästymisestä. Haastattelussa Skipatrolin toimitusjohtaja ei myöskään kiistänyt, etteikö Kesport olisi saanut suksia Urheilu-Koskimiehen jäätyä niitä vaille. Fischer-yhtiö ei ole omasta puolestaan kertonut myöskään tuotantovaikeuksista. Tehtaan edustaja on ainoastaan ilmoittanut, ettei hän voi puuttua Suomen ainoan maahantuojan toimintatapoihin. Skipatrol vetosi tuotantovaikeuksiin vasta kirjeessään 31.10., samana päivänä kun Urheilu-Koskimies purki kaupan.Skipatrolin puolesta toimitettiin asiassa vastine, jonka lehti julkaisi viivyttelemättä.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää asiatietojen tarkistamista, ja myös sitä, että voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneelle pyritään varaamaan mahdollisuus kommentoida väitteitä jo samassa yhteydessä. Samalla on todettava, että yritystoiminnan kriittinen seuraaminen kuuluu tiedotusvälineiden tehtäviin. Uutisoinnin liittyessä yritystoimintaan neuvosto on korostanut vastine- ja oikaisumahdollisuuden ensisijaisuutta. Lehtiotsikon mukaan kantelijayhtiö oli yllättäen kieltäytynyt myymästä suksia Urheilu-Koskimiehelle. Kantelijan mukaan kyse oli tehtaasta johtuvista toimitusvaikeuksista. Kiistatonta on, että Urheilu-Koskimiehelle ei toimitettu suksia sovitussa aikataulussa. Lehti oli varannut kantelijayhtiön toimitusjohtajalle mahdollisuuden kommentoida asiaa. Toimitusjohtajan kommenteista ilmeni, että tämä katsoi kyseessä olleen jonkinlaisen välivaiheen yhtiöiden välisessä yhteistyössä. Lehden vastauksen mukaan toimitusjohtaja ei tuolloin maininnut tehtaan tuotantovaikeuksista. Toimitusjohtaja ei ollut myöskään pyytänyt saada tarkistaa haastattelulausumaansa. Lisäksi lehti julkaisi viivytyksettä kantelijayhtiön vastineen. Näiden seikkojen johdosta neuvosto katsoo, että lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kari Lehtolapuheenjohtaja Leena Mickwitzsihteeri 22.4.19982595b/SL/98 Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen oikeellisuutta ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa.Kantelija: Oy Skipatrol AbVastaaja: Taloussanomat KANTELUTaloussanomissa julkaistiin 3.1.1998 uutinen ”Maahantuoja kieltäytyi myymästä suksia Koskimiehelle”. Uutisen mukaan maahantuoja jätti parhaimpaan sesonkiaikaan toimittamatta Urheilu-Koskimiehelle tietyn merkkisiä suksia. Uutisessa kerrottiin edelleen, että maahantuoja oli myöhemmin perunut päätöksensä ja oli valmis kauppoihin Urheilu-Koskimiehen kanssa. Uutisessa kerrottiin vielä, että samaan aikaan kuin Urheilu-Koskimies jäi ilman suksia, maahantuoja oli toimittanut niitä Kesportille. Kantelijan eli maahantuojan mukaan artikkelissa annettiin sen ja Urheilu-Koskimiehen välisestä riita-asiasta täysin yksipuolinen ja tosiasioita vastaamaton kuva. Todellisuudessa urheiluliike oli itse purkanut suksikaupan 31.10. päivätyllä kirjeellä, jolloin sovittu toimitusaika ei ollut vielä umpeutunut. Syyksi ilmoitettiin viivästys ja tilauksen toimittamatta jättäminen. Alkuperäisen sopimuksen mukaan suksista piti toimittaa puolet 1.10. ja loput 15.11.1997. Maahantuoja ilmoitti 31.10. viivästyksen johtuneen tehtaan toimitusvaikeuksista ja tarjoutui 3.11. toimittamaan kaikki sukset kerralla. Toimitusongelmat koskivat kaikkia kyseisen suksimerkin jälleenmyyjiä Suomessa. Osaviivästyksellä ei ollut olennaista merkitystä, koska kaikki kilpailijat olivat samassa tilanteessa.Kyse on siis kahden osapuolen välisestä, riidanalaisesta asiasta. Artikkeli antoi kuitenkin otsikointia myöten vaikutelman, että urheiluliikkeen puolesta esitetyt mielipiteet ovat riidattomia. Myös maahantuojan päämiestä oli haastateltu, mutta hänen kommenttinsa esitettiin niin suppeasti, ettei niistä välittynyt oikeaa kuvaa asiasta.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa, että kyseinen uutinen laadittiin, koska Urheilu-Koskimies teki vuonna 1996 poikkeuksellisen ratkaisun. Liike erosi Keskon Kesport-ketjusta ja jatkoi ketjuista riippumattoman yrityksenä. Vasta uutista tehtäessä tuli tietoon, että Skipatrol oli syksyllä 1997 kieltäytynyt myymästä suksia Urheilu-Koskimiehelle. Taloussanomien uutiskokonaisuuden yhdessä osassa kerrottiin oikeusriidasta Skipatrolin ja Urheilu-Koskimiehen välillä. Asiasta haastateltu Skipatrolin toimitusjohtaja oli aluksi kiistänyt erimielisyyden. Kun hänelle huomautettiin oikeusriidasta, totesi hän kyseessä olevan vain ”välivaiheen”, joka johtui siitä, että Urheilu-Koskimies oli halunnut kehittää kaupankäyntiä suppeasti. Lehtijutussa tuotiin esille kaikki olennaiset seikat hänen vastauksestaan.Kirjoituksen otsikko perustui, paitsi osapuolten haastatteluihin, myös Skipatrolin toimitusjohtajan Urheilu-Koskimiehelle lähettämään kirjeeseen. Tässä 1.10. päivätyssä kirjeessä toimitusjohtaja yksiselitteisesti ilmoitti, että yhteistyön jatkaminen ei ole kummankaan kannalta järkevää. Toimitusjohtaja ei kirjeessään tai haastattelussa viitannut siihen, että suksitoimituksen viivästyminen olisi johtunut tehtaan tuotantovaikeuksista. Toimitusjohtaja ei myöskään kiistänyt tietoa siitä, etteikö Kesport olisi saanut suksia Urheilu-Koskimiehen jäätyä niitä vaille. Myöskään suksitehtaan edustaja ei ole kertonut tuotanto-ongelmista.Kirjoituksessa ei väitetä, että Kesko olisi kieltänyt maahantuojaa käymästä kauppaa Urheilu-Koskimiehen kanssa. Asiaa kyllä kysyttiin molempien edustajalta ja he kumpikin kiistivät sen. Kiusallisten kysymysten esittäminen kuuluu journalismiin. Vallinneessa tilanteessa kysymys Keskon roolista oli luonnollinen ja perusteltu. Maahantuojan väitteet osapuolten vajavaisesta kuulemisesta eivät vastaa totuutta. Toimittajan täytyy voida luottaa siihen, että yhtiön toimitusjohtaja osaa vastata yhtiötään koskeviin kysymyksiin. Juttu tarkastutettiin kaikilla, jotka sitä halusivat. Haastatelluista maahantuojan toimitusjohtaja ei pyytänyt saada lukea juttua etukäteen, joten hänelle sitä ei lähetetty.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää asiatietojen tarkistamista, ja myös sitä, että voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneelle pyritään varaamaan mahdollisuus kommentoida väitteitä jo samassa yhteydessä. Samalla on todettava, että yritystoiminnan kriittinen seuraaminen kuuluu tiedotusvälineiden tehtäviin. Uutisoinnin koskiessa yritystoimintaan neuvosto on korostanut vastine- ja oikaisumahdollisuuden ensisijaisuutta. Lehtiotsikon mukaan kantelijayhtiö oli yllättäen kieltäytynyt myymästä suksia Urheilu-Koskimiehelle. Kantelijan mukaan kyse oli tehtaasta johtuvista toimitusvaikeuksista. Kiistatonta on, että Urheilu-Koskimiehelle ei toimitettu suksia sovitussa aikataulussa. Lehti oli varannut kantelijayhtiön toimitusjohtajalle mahdollisuuden kommentoida asiaa. Toimitusjohtajan kommenteista ilmeni, että tämä katsoi kyseessä olleen jonkinlaisen välivaiheen yhtiöiden välisessä yhteistyössä. Lehden vastauksen mukaan toimitusjohtaja ei tuolloin maininnut tehtaan tuotantovaikeuksista. Toimitusjohtaja ei ollut myöskään pyytänyt saada tarkistaa haastattelulausumaansa. Lisäksi lehti julkaisi viivytyksettä kantelijayhtiön vastineen. Näiden seikkojen johdosta neuvosto katsoo, että lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu