2409c/SL/96

Vapauttava

Tietotoimiston kautta tulleessa uutisessa kerrottiin oikeudenkäynnistä, jossa kehitysvammaohjaajaa syytettiin oppilaiden varojen kavaltamisesta. Uutinen julkaistiin muun ohessa Satakunnan Kansassa. Uutisessa mainittiin koulu, jossa hän oli työskennellyt, mutta ei hänen nimeään. Siitä ilmeni, että oikeudenkäynti oli vielä kesken, mutta uutinen otsikointeineen antoi käsityksen, että kantelijan syyllisyys oli kiistaton. Neuvoston arvion mukaan henkilöt, jotka kykenivät tunnistamaan kantelijan ensimmäisestä uutisesta, olivat jo tietoisia oikeudenkäynnistä ja sen vaiheesta. Oikeudenkäyntiselostus oli sävyltään tavanomainen. Lisäksi lehti julkaisi kahden päivän päästä oikaisun, jossa todettiin syytetyn kiistäneen syytteen ja asian olevan edelleen vireillä. Näiden seikkojen johdosta neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.

KANTELURadio Jannessa luettiin 13.8. 1996 ja Satakunnan Kansa / Helsingin Sanomat / Hämeen Sanomat julkaisi 14.8. 1996 STT:n uutisen ”Kehitysvammaohjaaja kavalsi oppilaiden varoja Hämeenlinnassa”. Uutisen taustana oli oikeudenkäynti, jossa kantelijaa, entistä erityisammattikoulun asuntolaohjaajaa, syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä ja kavalluksesta. Juttu oli esillä kolmatta kertaa 13.8. ja se lykättiin. Kantelija on kiistänyt syytteen ja hänen puolestaan on oikeudessa kuultu yli kymmentä todistajaa.Satakunnan Kansan julkaisemasta uutisesta sai sen käsityksen, että syytetty olisi jo tuomittu. Otsikointi loi kuvan, jonka mukaan syyte olisi kiistaton ja kantelija syyllinen. Kehitysvammaishuollon piiri on Suomessa varsin suppea, ja erityisesti miespuolisten kehitysvammaohjaajien lukumäärä on vähäinen. Uutisointi merkitsi, että kantelijan työnsaantimahdollisuudet heikentyivät lähes olemattomiksi, koska hänet yhdistetään työtodistuksensa kautta tähän juttuun. Mikään oikaisu ei näy niin hyvin kuin tällainen otsikointi. Uutisoinnin pitäisi kuitenkin olla puolueetonta erityisesti silloin, kun kyse on keskeneräisestä oikeudenkäynnistä, jolla on erityisen suuri merkitys syytetylle.LEHDEN VASTAUSSatakunnan Kansan päätoimittaja Erkki Teikari toteaa, että uutinen perustui syyttäjän kantaan ja siten kieltämättä ennakoi oikeuden päätöstä. Kyse oli STT:n uutisesta, joka julkaistiin eri lehdissä otsikoineen päivineen. Päätoimittaja arvioi, että kantelulla haetaan neuvoston lausuntoa suunnitteilla olevaa kunnianloukkausoikeudenkäyntiä varten. Kantelulta ja mahdolliselta kanteelta vie kuitenkin pohjaa pois se seikka, että uutisessa ei ole mainittu kantelijan nimeä.Päätoimittaja toteaa saaneensa Satakunnan erityishuoltopiiriltä tiedon, jonka mukaan Suomessa on ainakin 200 miespuolista kehitysvammaohjaajaa ja lisäksi miespuolisia kehitysvammahoitajia. Siten ei ole mitenkään selvää, että kantelija yhdistettäisiin kyseiseen nimettömään uutiseen. Uutinen ei näin ollen myöskään haittaa kantelijan tulevaisuutta työmarkkinoilla.Satakunnan Kansa julkaisi 16.8. oikaisun, josta ilmeni, että syytetty oli kiistänyt syytteen ja että asia oli edelleen vireillä.RATKAISU Neuvosto tähdentää, että se arvioi lehden julkaisemaa uutista hyvän journalistisen tavan nojalla. Julkaisueettisen arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, voidaanko asianosaiselle olettaa koituvan uutisoinnista esimerkiksi taloudellista vahinkoa. Arvio ei vastaavasti merkitse kannanottoa vahingonkorvauskysymyksiin eikä laintulkintaan.Uutisessa ei kerrottu kantelijan nimeä, mutta siitä ilmeni kantelijan ammatti ja koulu, jossa hän oli työskennellyt. Tällaisten tietojen perusteella kantelija oli uutisesta tunnistettavissa ainakin koulun opettajien ja oppilaiden ja heidän vanhempiensa piirissä ja osassa ammattikuntaansa. Uutinen oli tullut lehteen STT:n kautta. Neuvosto toteaa, että tiedotusväline kantaa vastuun uutisoinnista silloinkin, kun uutinen on tullut uutistoimistolta. Uutistoimisto on yksi uutislähde muiden joukossa.Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että tiedotusväline ei ota ennakolta kantaa syyllisyyteen. Nyt lukija sai kuitenkin heti uutisen otsikosta käsityksen, että kantelijan syyllistyminen kavallukseen olisi kiistatonta. Väitetyt teot oli selostettu yksityiskohtaisesti, mutta uutisesta ei ilmennyt, että kuvaus perustui syyttäjän näkemykseen. Siinä ei myöskään kerrottu, että kantelija oli kiistänyt teot. Uutisesta tosin ilmeni, että oikeudenkäynti oli vielä kesken, mutta uutinen otsikointeineen oli siitä huolimatta omiaan leimaamaan kantelijan syylliseksi. Neuvoston arvion mukaan henkilöt, jotka kykenivät tunnistamaan kantelijan tästä uutisesta, olivat kuitenkin jo tietoisia oikeudenkäynnistä ja sen vaiheesta.Satakunnan Kansa korjasi uutisointiaan julkaisemalla kahden päivän päästä oikaisun, jossa todettiin syytetyn kiistäneen syytteen ja asian olevan edelleen vireillä. Neuvosto totesi vielä, että ensimmäinen, STT:n uutiseen perustunut oikeudenkäyntiselostus oli sävyltään tavanomainen eikä siinä mainittu kantelijan nimeä, joten kantelija ei ollut laajemmin tunnistettavissa. Näiden seikkojen johdosta neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.