2377/SL/96

Vapauttava

Sanomalehti kertoi, että syyttäjä oli pyytänyt jatkotutkimuksia kavallusepäilyistä, jotka liittyivät paikallisesti merkittävän yhdistyksen konkurssiin. Artikkelissa lueteltiin se henkilöpiiri, johon jatkotutkimus aiottiin ulottaa. Kaksi henkilöistä esiintyi artikkelin yhteydessä olevassa valokuvassa. Heillä molemmilla oli ollut keskeinen asema kyseisessä yhdistyksessä ja he olivat muutenkin johtavassa asemassa paikkakunnalla.Yhdistyksen varainkäytöstä ja kavallusepäilyistä oli kerrottu jo aiemmin julkisuudessa. Jatkotutkimuksista uutisoiminen olisi joka tapauksessa merkinnyt sitä, että tutkimuspyynnön kattama henkilöpiiri olisi ollut laajalti tunnistettavissa. Lehti oli ilmoituksensa mukaan yrittänyt tavoittaa valokuvassa olleita henkilöitä heidän kommenttiensa saamiseksi. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUVantaan Sanomissa julkaistiin 26.5.1996 uutinen ”Konkurssipesän kavallusrahoja tutkitaan/Simonkylän Killan johtoa kuullaan syylliseksi epäiltyinä”. Uutisessa kerrottiin syyttäjän pyytäneen jatkotutkimuksia tiettyjen henkilöiden toiminnasta. Kahdesta heistä julkaistiin vielä kuva, jonka teksti, surkuhupaista kylläkin, oli toisesta kuvasta. Nämä kaksi johtavassa asemassa olevaa henkilöä nostettiin sensaatiohakuisesti yli muiden. Kyseessä olivat Vantaan vesi- ja viemärilaitoksen johtaja sekä Alkon piiripäällikkö. He saivat lehdestä tietää, että heitä tullaan kuulustelemaan, poliisiviranomaiset eivät olleet ottaneet heihin vielä yhteyttä. Samalla tiedon saivat toisen mainitun alaikäiset lapset.Kantelija pyytää neuvostoa tutkimaan, oliko näyttävä uutisoiminen näin varhaisessa vaiheessa asianmukaista ja noudattiko se hyvää lehtimiestapaa.LEHDEN VASTAUSVantaan Sanomien päätoimittaja Eero Lehtinen toteaa vastauksessaan, että lehti on seurannut tarkasti kaupungin poliittista päätöksentekoa ja siinä ilmenneitä epäselvyyksiä. Simonkylän sosialidemokraattisen Killan edesottamukset kuuluvat kolmen eniten seuratun tapahtumaketjun joukkoon. Kyseinen yhdisty ajautui konkurssiin vuonna 1994, ja siltä jäi noin sadan miljoonan markan velat. Yhdistys oli kaupungin vanhimpia ja vaikutusvaltaisimpia.Lehti uutisoi Killan kavallusepäilyksistä ensimmäisen kerran jo vuoden 1995 toukokuussa. Epäilyksen kohteeksi joutunut yhdistyksen rahastonhoitaja antoi keskikesällä 1995 lehdelle asiasta haastattelun. Siinä hän kertoi, että hän ei ollut yksin syyllinen rahojen käyttöön ja mainitsi joidenkin muiden henkilöiden nimiä. Juttu heijastui myös muuhun kunnallispolitiikkaan. Yhdistyksen johtohenkilöt ovat näin ollen osanneet odottaa tutkimusten laajenemista. Uutisoinnilla oli yhteiskunnallista merkitystä ja se liittyi kokonaisuuteen, joka oli varsin tuttu lukijoille. Uutiskuvassa oleva henkilöt olivat johtavassa asemassa myös kyseisessä yhdistyksessä, toinen puheenjohtajana ja toinen vastuussa yhdistyksen kiinteistöjen hoidosta. He ovat myös olleet useasti julkisuudessa Killan asioissa. Kuvateksti oli väärä, se oli onnettomien yhteensattumien vuoksi vaihtunut. Lehden toimittaja yritti uutisen tekovaiheessa ottaa yhteyttä kuvassa olleisiin henkilöihin, mutta tämä ei useista yrityksistä huolimatta onnistunut, koska he eivät vastanneet soittopyyntöihin. Uutisessa ei ole asiavirheitä ja siinä todetaan, että kyseessä on syyttäjän käynnistämä jatkotutkimus. Lehti ei ottanut kantaa syyllisyyskysymykseen. Päätoimittaja pitää kantelua aiheettomana.RATKAISUVantaan Sanomat uutisoi syyttäjän tekemästä jatkotutkimuspyynnöstä, joka kohdistui paikkakunnallisesti merkittävän yhdistyksen johtoon. Yhdistyksen varainkäytöstä ja kavallusepäilyistä oli kerrottu jo aiemmin julkisuudessa. Artikkelissa lueteltiin se henkilöpiiri, johon jatkotutkimus aiottiin ulottaa. Kaksi henkilöistä esiintyi artikkelin yhteydessä olevassa valokuvassa. Heillä molemmilla oli ollut keskeinen asema kyseisessä yhdistyksessä ja he olivat muutenkin johtavassa asemassa paikkakunnalla.Uutisella oli selvää paikallista uutisarvoa ja merkittävyyttä, joten paikkakunnan asioita seuraavan sanomalehden oli voitava kertoa siitä. Neuvoston arvion mukaan asiasta uutisoiminen olisi joka tapauksessa merkinnyt sitä, että tutkimuspyynnön kattama henkilöpiiri olisi ollut laajalti tunnistettavissa. Neuvoston mielestä artikkeli ei ollut myöskään sensaationhakuinen. Nimetyille, kuvassa esiintyneille henkilöille olisi kuitenkin pitänyt pyrkiä varaamaan tilaisuus oman näkemyksensä kertomiseen. Lehti on ilmoituksensa mukaan yrittänyt tavoittaa heitä soittopyyntöjä jättämällä, ja noudattanut näin ollen hyvän journalistisen tavan asettamia vaatimuksia.Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että Vantaan Sanomat ei ole rikkonut hvyää journalistista tapaa.