KANTELUKoti-Karjalassa oli 10.4.1996 julkaistu kantelijasta kertova juttu ”Leilan reissuympyrä sulukeutuu Kesälahe Elsaan”. Kantelija oli palannut vanhaan kotipitäjäänsä ja ostanut kunnalliskotina toimineen talon, jonka kunta oli tarjonnut myytäväksi. Kantelija oli ainoa ostotarjouksen jättänyt ja maksoi talosta 1 500 markkaa. Jutun mukaan paikkakunnalla suhtauduttiin kauppaan kahtalaisesti: Talon suojelua kannattaneet huokasivat helpotuksesta, kun talolle saatiin sen kulttuuriarvon tunteva omistaja, kun taas toiset, kateelliset, katsoivat talon menneen halvalla. Jutun mukaan kantelija viittoo kintaalla näille ”paskapuheille”, jokainen olisi voinut tarjota talosta mitä tahansa.Lehti julkaisi 17.4. kantelijalle osoitetun, kirjoittajan nimellä varustetun yleisönosastokirjoituksen ”Arvoisa paluumuuttaja Leila Luukkainen”. Siinä kirjoittaja toteaa kantelijan leimanneen suurehkon joukon paikkakuntalaisia kateellisiksi paskanpuhujiksi. Kirjoittaja tunnustaa olevansa kateellinen, koska kantelijan tekemään kauppasopimukseen sisältyi vielä neljän vuoden lämpö, kirjoittajan mukaan arvoltaan 50 000 – 100 000 markkaa.Kantelija toteaa, että kirjoitus oli sen verran loukkaava, että häntä olisi pitänyt kuulla samassa yhteydessä. Yhteydenotto olisi kantelijan mukaan onnistunut helposti. Yleisönosastokirjoituksessa hyökättiin kantelijan kimppuun toimittajan tekstin pohjalta, eikä kantelijan omien kommenttien perusteella. Loukkaavaa oli myös se, että kirjoitus käsitteli kantelijan yksityisasioita, eikä se koskenut kantelijan julkista persoonaa tai toimenkuvaa. Kirjoitus antaa asiaa tuntemattomalle aivan väärän käsityksen tapahtumista ja vahingoittaa kantelijaa. Kirjoituksen julkaiseminen oli jo sinällään arveluttavaa, mutta ilman samanaikaista vastausmahdollisuutta vielä vakavampi asia.LEHDEN VASTAUSKoti-Karjalan päätoimittaja Markku Lappalainen toteaa, että yleisönosastokirjoituksen julkaisemista puolsivat useat syyt. Kirjoituksessa käsitelty asia on ollut paikkakunnalla hyvin tiedossa kaupan julkisuuden takia. Lukijoilla on oltava oikeus ilmaista mielipiteensä kunnallisesta päätöksenteosta. Kantelija on julkisuuden henkilö, hän oli esimerkiksi edellisessä asuinpaikassaan kaupunginvaltuutettuna. Kantelijalla olisi ollut mahdollisuus vastineeseen, mitä hän ei ole kuitenkaan lehdelle toimittanut.RATKAISUYleisönosastokirjoituksessa puututtiin kantelijan ja kunnan väliseen talokauppaan, joka oli herättänyt keskustelua paikkakunnalla, ja jonka ehdot oli kerrottu jo aiemmin lehdessä. Myös kantelija oli antanut kaupan tiimoilta lehdelle haastattelun. Yleisönosastokirjoituksen julkaiseminen ei näin ollen merkinnyt kantelijan yksityiselämän loukkaamista. Kantelijaan kohdistettu arvostelu pohjautui pitkälti toimittajan, ei kantelijan käyttämiin ilmaisuihin. Kirjoituksen kielenkäyttö oli räväkkää, mutta yleisönosastokirjoituksissa on vakiintuneesti hyväksytty kärjekkäätkin ilmaisut. Neuvosto ei ole myöskään yleensä edellyttänyt, että arvostelun kohteen näkemykset julkaistaisiin jo samassa numerossa, vaan vastineoikeutta on pidetty riittävänä. Kantelijaa voidaan lisäksi pitää julkisuuden henkilönä. Neuvosto katsoi näin ollen, että Koti-Karjala ei rikkonut hyvää journalistista tapaa kyseisen yleisönosastokirjoituksen julkaistessaan.
Menu