KANTELUKymen Sanomat julkaisi 12.3.1996 uutisen ”Satamasta uusi paikka Kotkan koiranäyttelylle”. Uutinen oli kuvitettu sähköisesti tehdyllä kuvamontaasilla. Kuvatekstissä tai kuvan sivussa ei kuitenkaan mitenkään kerrottu, että kyseessä oli kuvamanipulaatio. Kantelijayhdistyksen mielestä on hyvän journalistisen tavan vastaista käyttää tavanomaisessa uutisoinnissa manipulaatioita, joiden kuvaamia tilanteita katsoja voi luulla todellisiksi.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Jukka Vehkasalo toteaa, että lähtökohta on selvä: Uutis- tai muukaan lehtikuva ei saa valehdella lukijalle. Toisaalta kuvan sisällön muuttamisesta voi saada myös hyötyä, kerrottavana oleva asia tulee havainnollisemmaksi tai kiinnostavammaksi. Pulmallista on se, miten lukijoille kerrotaan kuvan muuttamisesta ja milloin se voidaan jättää kertomatta, lukijoiden havaintokykyyn luottaen. Toimitustekniikkaan liittyvä sanasto, kuten ”kuvamanipulaatio” ei ole välttämättä selvää tai yksiselitteistä.Toimitus on päätynyt käytäntöön, jonka mukaan sisällöltään muutettu kuva merkitään kuvatekstiin ilmaisulla ”käsitelty kuva”. Tällaista merkintää ei ole pidetty tarpeellisena lisätä silloin, kun lukijoiden on arvioitu varmasti havaitsen kuvan luonteen.Kantelussa tarkoitettu kuva oli muokattu tietokoneella. Käsittelystä kertovaa merkintää siihen ei kuitenkaan edellä mainitusta syystä lisätty. Kuvassa ollut satamamaisema ja siihen ympätyt koirat ”liikeratoineen” eivät olleet luontevassa suhteessa ja yhteydessä toisiinsa.Kaavamainen, jokaisen ”manipuloidun” kuvan merkitseminen tarkoittaisi lukuisten itsestään selvien tapausten osoittelua, minkä kuvan katsoja kokisi puolestaan epäkohteliaana aliarviointina. Tämä ei olisi edullista lehden ja lukijan luottamussuhteen kannalta. RATKAISUKymen Sanomien julkaisemassa kuvassa oli näkymä satama-alueelta. Kuvaan oli lisätty neljä koiraa, jotka näyttivät loikkivan osittain ilmassa, yksi niistä kuin varastohallin katolla. Koirien ja kuvassa näkyvien satamarakenteiden mittasuhteet erosivat toisistaan selvästi.Journalistin ohjeet velvoittavat pyrkimään totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeissa todetaan, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat ja niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta. Nämä periaatteet koskevat kaikkea journalistista työtä. Kuvan ja äänen käytön osalta Journalistin ohjeita on vielä täsmennetty: kuvaa ja ääntä on käytettävä totuudenmukaisesti. Vastaanottajan on saatava tietää, onko kyse dokumentista vai fiktiivisestä aineistosta. Keskeistä siis on, että lukijalle, kuvan katsojalle, välittyy oikea tieto kuvan luonteesta. Neuvoston mielestä Kymen Sanomien julkaisema kuva oli niin rakennettu, että sen luonne ilmeni lukijalle välittömästi. Tämän vuoksi ei ollut myöskään tarpeen erikseen selventää kuvan luonnetta. Neuvosto katsoo, että Kymen Sanomat ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu