2278/IL/95

Langettava

Ilmaisjakelulehti haastatteli äitiä, jonka lapset oli viranomaisten toimesta sijoitettu perhekotiin. Äiti epäili haastattelussaan muun muassa, että perhekoti oli "uskonlahkolaisten vallassa". Parin viikon kuluttua lehti palasi asiaan kertomalla näyttävästi, että perhekoti oli kostanut äidille tämän haastattelun. Perhekodin edustajan kommentti, jossa hän kiisti tämän, oli painettu artikkelin viereen. Lisäksi lehti julkaisi kaksi äidin sukulaisen kirjoittamaa yleisönosastokirjoitusta, joissa monin tavoin kyseenalaistettiin perhekodin toiminta. Neuvoston mielestä lehti ei ottanut riittävästi huomioon perhekodin toiminnan luonnetta ja käsiteltävänä olevan asian arkaluontoisuutta. Perhekoti ei voi ryhtyä julkisuudessa yksityiskohtaisesti selvittelemään kodissa asuvien lasten olosuhteita ja elämää. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

KANTELUUusi Pori kertoi touko- kesäkuussa 1995 neljässä eri yhteydessä äidistä, jonka kaksi lasta oli sijoitettu kantelijoiden perhekotiin. Ensimmäisen artikkelin otsikkona oli ”Helana ei saa lapsilta äitienpäiväruusuja”. Artikkelissa Helena kertoi elämästään ja seikoista, jotka olivat johtaneet lasten huostaanottopäätökseen. Hän toi myös esille lasten isän lestadiolaisuuden ja totesi myöhemmässä yhteydessä epäilevänsä, että perhekoti ”on uskonlahkolaisten vallassa”. Lehti palasi asiaan toukokuun 20. päivänä otsikolla ”Perhekoti kosti: Helena ei saa enää lapsiinsa yhteyttä”. Tämän artikkelin sivussa oli pienempi juttu ”Lapset eivät halunneet”. Siinä kerrottiin perhekodin vetäjän ilmoittaneen, että kyse ei ole kostosta, vaan siitä, että lapset eivät ole halunneet puhua äitinsä kanssa. Saman lehden pääkirjoituksessa pohdittiin, voiko toimittaja uskoa haastateltavaansa. Yhtenä esimerkkinä mainittiin perhekodin vetäjän yhteydenotto, jossa tämä oli ihmetellyt kyseisen haastattelun julkaisemista.Kesäkuun 3. ja 6. päivä lehti julkaisi äidin sukulaisen kirjoitukset. Niissä käsiteltiin lasten huostaanoton perusteita ja perhekodin menettelytapoja. Kirjoituksissa asetuttiin voimakkaasti äidin kannalle ja arvosteltiin perhekodin toimintatapoja. Kirjoittajan mukaan perhekodin työntekijät olivat muun muassa kiroilleet hänelle puhelimessa ja eri tavoin vaikeuttaneet yhteyden saamista lapsiin. Kirjoittaja epäili perhekodin pyrkivän salaamaan asioita ja kyseenalaisti perhekodin vanhempien kelvollisuuden tehtäväänsä.Kantelijat toteavat, että lehden julkaisemissa kirjoituksissa esitettiin perhekodin toiminnasta ja sen taustayhteisöistä väitteitä, jotka haittaavat perhekodin toimintaa. Kantelijat pitävät tällaista, yksittäisen henkilön haastatteluun perustuvaa mustamaalausta hyvän journalistisen tavan vastaisena. Heidän mukaansa lehden kirjoittelu oli yksipuolista, eikä lehti pyrkinytkään selvittämään kantelijoiden näkemyksiä. Perhekodin vetäjä Ilkka Pitkäjärvi otti ensimmäisen kirjoituksen jälkeen yhteyttä lehteen. Tapa, jolla lehti viittasi tähän yhteydenottoon, aiheutti sen, että kantelijat eivät pitäneet uutta yhteyden ottoa aiheellisena. Kantelijat eivät voi myöskään lähteä käsittelemään asukkaidensa asioita lehtien palstoilla.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Pekka Tauriainen toteaa, että ensimmäinen juttu, äidin haastattelu, kertoi äidin tunteista ja oli luonteeltaan subjektiivinen. Haastattelussa ei herjattu ketään. Ilpo Pitkäjärveä ei tuolloin tavoitettu, sen sijaan perhekodin puhelimeen vastannut henkilö hyökkäsi voimakkaasti haastattelun julkaisemista vastaan. Ilpo Pitkäjärvi otti yhteyttä vasta 19. toukokuuta, ja hänen kommenttinsa olivat seuraavan päivän ns. kainalojutussa. Lehti julkaisi äidin sukulaisen kaksi kirjoitusta, joissa tämä esitti näkemyksensä tapahtumista. Päätoimittaja toteaa tältä osin, että jokaisella kansalaisella on oikeus sanoa mielipiteensä. Kirjoituksista poistettiin kaikki nimet lasten nimiä lukuun ottamasta. Lehti ei ole voinut käsitellä asiaa laajemmin, koska perhekoti ei ole kutsunut lehteä jutun tekoon.Lehden tehtävänä on välittää tietoa, käsityksiä ja mielipiteitä. Lehti ei ole mitenkään loukannut perhekotia, vaan on toiminut hyvän journalistisen tavan mukaisesti. RATKAISUNeuvosto tähdentää sitä, että tiedotusvälineissä on voitava käydä käsitellä yleisesti merkittäviä kysymyksiä myös yksityisten henkilöiden kokemusten perusteella. Kun jokaisella henkilöllä on oikeus kertoa elämästään, ei aina voida välttää sitä, että esille tulee muidenkin elämään liittyviä seikkoja. Yksityiselämän piiriin kuuluvia kiistoja käsiteltäessä tulisi ennen kirjoituksen julkaisemista kuitenkin hankkia riittävä selvitys osapuolten näkemyksistä. Tiedotusvälineen on kiinnitettävä huomiota niiden henkilöiden yksityiselämän suojaan, joita ei ole kuultu tai jotka eivät ole antaneet suostumustaan heitä koskevien tietojen julkaisemiseen. Neuvosto toteaa tässä yhteydessä, että sijaiskoti tulee tietyissä tilanteissa lasten oman kodin tilalle, ja kodissa toimivat henkilöt vastaavat suuresta osasta niitä tehtäviä, jotka tavanomaisesti kuuluvat vanhemmille. Sijaiskodinkin elämästä kerrottaessa on siten kunnioitettava yksityiselämän suojaa koskevia periaatteita. Uusi Porin 6.5. julkaisemassa artikkelissa lasten äiti kertoi oman näkemyksensä avioliitostaan ja lastensa huostaanotosta. Tuossa yhteydessä äiti totesi epäilevänsä, että ”lastenkoti olisi uskonlahkolaisten vallassa”. Kun kohdasta selvästi ilmeni, että kyse oli äidin arveluista ja kun artikkelissa ei muuten käsitelty perhekotia, ei tätä yksittäistä mainintaa voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena. Lehden 20.5. julkaisema, ”perhekodin kostosta” kertonut artikkeli oli puolestaan omiaan leimaamaan sijaiskodin toimintaa. Leimaavuus sisältyi jo otsikon sanomaan, joka vielä toistettiin artikkelissa. Neuvoston mielestä lehti ei ottanut artikkelissaan riittävästi huomioon perhekodin toiminnan luonnetta ja käsiteltävänä olevan asian arkaluontoisuutta, vaikkakin perhekodin edustajan vastaukset esitettiin pääjutun vieressä olleessa pienemmässä jutussa. Sama koski kahta lehden asiasta julkaisemaa mielipidekirjoitusta. Ne olivat yhden henkilön kertomuksia, ja niissä esitettiin yksityiskohtiin meneviä, luonteeltaan leimaavia väitteitä perhekodin toiminnasta ja sen henkilökunnan käytöksestä. Neuvosto huomauttaa vielä, että perhekodin henkilökunta ei voi ryhtyä julkisuudessa yksityiskohtaisesti selvittelemään kodissa asuvien lasten olosuhteita ja elämää. Edellä olevilla perusteilla neuvosto antaa Uusi Pori -lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.