KANTELUTekniikka & Talous -lehden puheenvuoropalstalla julkaistiin toukokuun 24. päivänä 1995 mielipidekirjoitus ”Bergiuksen gramofoni on juuttunut paikoilleen”. Kirjoituksessa katsottiin, että kantelija kirjoittaa paikalleen juuttuneen gramofonilevyn tapaan propagandisvivahteisia ydinvoimaa tukevia mielipiteitään ja saa niille yllättävän paljon palstatilaa. Kirjoittaja kysyi, että eikö IVO:lla ole varaa maksulliseen mainontaan, vai onko kantelijan oma asema energia-asiantuntijana heikkenemässä. Pääosa kirjoituksesta koostui kirjoittaman kokoamasta vuoropuhelusta, jossa vuorottelivat kantelijan energiapoliittiset argumentit ja kirjoittajan kommentit. Kantelija toimitti lehteen lyhyen vastineen, mitä lehti ei kuitenkaan julkaissut. Kantelijan mielestä hänelle oli syntynyt vastineoikeus. Lisäksi mielipidekirjoituksen henkilökohtaisuuksiin menevä sävy olisi puoltanut vastineen julkaisemista. Kantelija toteaa valinneensa oman vastineensa tyylin mielipidekirjoituksen tyylilajin perusteella. Kantelija toteaa vielä käyneensä saman kirjoittajan kanssa debattia kahdessa muussakin lehdessä, joissa kantelijan vastineet oli asianmukaisesti julkaistu.LEHDEN VASTAUSTekniikka & Talous -lehden päätoimittaja Heikki Vuonamo toteaa, että lehti on suosinut Puheenvuoropalstallaan energiapoliittista, joskus aika värikästäkin keskustelua. Lehti on myös julkaissut useita kantelijan kirjoituksia. Kantelijan vastineeksi tarjoamaa kirjoitusta ei kuitenkaan julkaistu, koska se ei täyttänyt oikaisun tai vastineen tunnusmerkkejä.Päätoimittaja huomauttaa, että kantelija ei moiti aiempaa kirjoitusta virheellisistä asiatiedoista. Tässä aiemmassa kirjoituksessa käytiin asia-argumentein läpi kantelijan omia kirjoituksia. Vastineeksi tarkoitettu kirjoitus ei tuonut tähän keskusteluun mitään uutta, vaan sisälsi vain kantelijan mielipiteitä omasta tavastaan kirjoittaa. Päätoimittaja katsoo myös, että kantelijaan ei ollut kohdistunut aiheetonta tai perusteetonta kritiikkiä, ja että kantelijan kirjoitus voitiin näin ollen jättää julkaisematta.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että arvostelun kohteeksi joutuneelle myönnetään vastineoikeus, jos hän sitä perustellusti pyytää. Toisaalta tavanmukainen kulttuurikritiikki, poliittinen arviointi tai muu mielipiteen esittäminen ei sellaisenaan yleensä oikeuta vastineeseen.Tekniikka & Talous -lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa otettiin sangen kärjekkääseen sävyyn kantaa julkisuudessa käytyyn energiakeskusteluun. Pääosaa kirjoituksesta voidaan pitää tavanomaisena yhteiskunnallisena keskusteluna. Kirjoitus oli kuitenkin osoitettu suoraan kantelijalle. Siinä arvosteltiin kantelijan roolia energiapoliittisessa keskustelussa niin voimakkaasti, että hänelle olisi ollut perusteltua myöntää vastineoikeus. Toisaalta päätoimittaja ei ole velvollinen hyväksymään mitä tahansa kirjoitusta vastineena julkaistavaksi.Vastineeksi tarkoitetun kirjoituksen alussa kantelija ylpeänä kiitti saamastaan huomiosta. Kantelija totesi edelleen, että hänen asiatietonsa ovatkin aina maan parhaiden asiantuntijoiden tarkastamia ja että hän kiinnittää erityistä huomiota myös kirjoitustensa kieliasuun. Lopuksi kantelija kiitti vielä erikseen mielipidekirjoituksen kirjoittajaa siitä, että tämä oli laajasti mainostanut kantelijan esiintuomia tosiasioita. Vastinekirjoituksen ilmeisenä tarkoituksena oli sarkasmin avulla mitätöidä aiemmin julkaistu mielipidekirjoitus. Vastineessa ei kuitenkaan puututtu yhteenkään mielipidekirjoituksessa olleeseen asiaväitteeseen tai perusteltu asiallisesti kantelijan energiapoliittisia näkemyksiä.Neuvosto toteaa, että vastineoikeutta voi käyttää sekä tietojen korjaamiseen että puolustautumiseen tiedotusvälineessä esitettyjä mielipiteitä vastaan. Vastineella täytyy kuitenkin olla asiallista sisältöä. Neuvoston mielestä kantelijan lehdelle tarjoama kirjoitus ei täyttänyt vastineelle asetettavia edellytyksiä. Kyseessä oli lähinnä kiistakirjoitus, jollaisen julkaisemisesta päätoimittaja voi vapaasti päättää. Neuvosto katsoo näin ollen, että Tekniikka & Talous ei rikkonut hyvää journalistista tapaa jättäessään kantelijan kirjoituksen julkaisematta.
Menu