2208/AL/95

Vapauttava

Rikosaiheisiin erikoistuneessa aikakauslehdessä väitettiin neljän vangin suunnitelleen vankilapakoa. Lehden mukaan suunnitelmasta ei jäänyt viranomaisille sellaista näyttöä, että oikeustoimiin olisi voitu ryhtyä. Lehti ei itsekään pystynyt osoittamaan riittävää näyttöä varauksettomalle väitteelleen pakosuunnitelmasta. Toisaalta julkisuudessa oli muutenkin esitetty arvioita mahdollisesta pakosuunnitelmasta. Kantelijan nimeä ei mainittu jutussa eikä hän ollut siitä muutenkaan yleisesti tunnistettavissa. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

KANTELUAlibissa 4/95 olleessa artikkelissa ”Arkkipiispa yritettiin siepata Kakolassa” annettiin lukijoille se kuva, että Kakolassa olisi ollut vireillä karkausyritys, jossa neljän vangin tarkoituksena olisi ollut karata ja ottaa siinä yhteydessä arkkipiispa Vikström panttivangiksi. Artikkelissa kerrottiin kolmen vangin aikaisemmista rikoksista. Vangit, joita artikkelissa tarkoitettiin, oli siten helppo tunnistaa. Artikkeli aiheutti heille vaikeuksia vankilassa, muun muassa eristyksen jatkumista. Artikkelissa mainituilla kolmella vangilla ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä väitetyn sieppaushankkeen kanssa, eikä heitä ole virallisesti kuultu tämän asian johdosta.Kantelija toteaa artikkelin sisältäneen useita virheellisiä väitteitä, mm. Kakolan vankiluvusta. Artikkelissa annettiin myös ymmärtää, että kyseiset neljä vankia pitivät yhteyttä keskenään, vaikka esimerkiksi kantelija asuu eristysosastolla, josta käsin yhteydenpitoon ei ole mahdollisuuksia. Vihjeet kännykän ja aseen olemassa olosta olivat myös täysin tekaistuja.Vankilan johdon väitettiin olevan tietoinen kaappausaikeesta. Miksi eritysosaston vankeja ei sitten tarkistettu ennen kirkkoon menoa. Artikkelin väite tarkistuksista oli valhe. Väite, että vankilassa oli lisätty turvatoimia, oli myöskin väärä. Väitteet eristysosaston vankien pyynnöstä saada kätellä arkkipiispaa, apureista, pakoautoista yms. eivät pitäneet paikkaansa.LEHDEN VASTAUSAlibin päätoimittaja Matti Paloaro kertoo, että lehti sai vankilähteittensä kautta vihjeen kaappaussuunnitelmasta. Tarkistettuaan tiedot lehti katsoi, että asiasta kertominen oli yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Samalla se oli jonkinlainen kiitos vankilaviranomaisille, joita oli aiemmin arvosteltu vankipakojen johdosta. Lehden tarkoituksena ei ollut etsiä skandaalia tai sensaatiota. Lehti ei myöskään julkaissut läheskään kaikkia yksityiskohtia, eikä kertonut liian tarkasti viranomaisten turvajärjestelyistä. Jos artikkelissa mainitut vangit ovat joutuneet tehostetun valvonnan kohteeksi, ei syy ole Alibin artikkelissa.Suunnitelmassa mukana olleiden vankien henkilöllisyyttäkään ei paljastettu, koska heistä annettiin vain hyvin ylimalkaiset kuvaukset ”Kunkku”, ”pankkiryöstäjä”, ”hatkari” ja ”paikkakunnan omiin poikiin kuuluva neljäs mies”. Nämä nimitykset sopivat moneen vankiin, eikä yksikään niistä ole kenenkään yleisesti tunnettu kutsumanimi.Lehti kiistää sen, että artikkelissa olisi ollut asiaan vaikuttaneita virheitä. Perustotuutta ”arkkipiispan sieppausta suunniteltiin jouluaattona 1994” ei voida osoittaa vääräksi. Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K.J. Lång on myöntänyt pakosuunnitelman Ilta-Sanomissa 23.3.1995 julkaistussa haastattelussa.Päätoimittaja katsoo, että Alibi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.RATKAISUAlibin artikkelissa ”Jouluaaton hurja pakosuunnitelma/Arkkipiispa yritettiin siepata Kakolassa” väitettiin neljän vangin suunnitelleen vankilapakoa. Hanke piti toteuttaa ottamalla vankilaan vierailulle tulossa ollut arkkipiispa panttivangiksi jouluhartauden aikana. Artikkelin lopussa mainittiin, että teko jäi yritykseksi eikä siitä myöskään jäänyt viranomaisille sellaista näyttöä, että oikeustoimiin olisi voitu ryhtyä. Lehti totesi, että se ei tämän vuoksi myöskään kerro pakoa suunnitelleiden nimiä.Neuvosto on tutkinut kirjoituksen siltä osin kuin se koskee kantelijaa ja katsoo hänestä käytetyn niin yleisiä luonnehdintoja, ettei hän ollut niiden perusteella yleisesti tunnistettavissa.Kantelija ei myöskään ollut ottanut lehteen yhteyttä oikaistakseen virheellisinä pitämiään tietoja.Neuvoston katsoo, että lukijalle muodostui Alibin kirjoituksen perusteella se kuva, että pakosuunnitelma todellisuudessa olisi ollut olemassa. Lehti ei kuitenkaan ole pystynyt esittämään riittäviä perusteita näin varauksettoman tulkinnan tueksi. Toisaalta lehden menettelyä tässä suhteessa puoltaa se, että julkisuudessakin oli esiintynyt arvioita mahdollisesta pakosuunnitelmasta.Näillä perusteilla neuvosto katsoo, ettei kantelu anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.