KANTELUKuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehdessä julkaistiin 10.3.1995 yleisönosastokirjoitus ”Puoluetukea Kuorevedellä”. Kirjoituksessa ihmeteltiin sitä, että sivistyslautakunta oli pyörtänyt aiemman päätöksensä, jonka mukaan eri järjestöiltä ryhdyttäisiin perimään vuokraa kunnan tilojen käytöstä. Kirjoittaja liitti tämän päätöksen kunnan tiloissa pidettyihin, nuorsuomalaisten ja sosialistien vaalitilaisuuksiin ja viittasi siihen, että sivistyslautakuntaan kuului sekä työväenyhdistyksen puheenjohtaja että paikallisen nuorsuomalaisen ehdokkaan rouva.Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että mainitut kaksi sivistyslautakunnan edustajaa olivat kirjoituksesta tunnistettavissa. Tästä huolimatta kirjoitus julkaistiin, vielä nimimerkillä varustettuna. Se sisälsi yksityiskohtia, jotka lehti tiesi sisällöltään vääriksi. Kyseisestä sivistyslautakunnan päätöksestä oli nimittäin pari viikkoa aikaisemmin julkaistu lehdessä hyvin valaiseva ja asiallinen selvitys, vastineeksi samassa lehdessä olleeseen aiempaan epäasialliseen kirjoitukseen. Lehti ei tarjonnut mahdollisuutta samanaikaiseen vastineeseen. Päätoimittaja suhtautui puhelimessa esitettyyn valitukseen hyvin töykeästi. Kantelija selvitti myöhemmin, 11.4.1995, puhelimitse neuvostolle, että hän oli ajatellut vastineen laatimista, mutta luopui siitä juuri päätoimittajan asenteen vuoksi.LEHDEN VASTAUSKuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehden päätoimittaja Sakari Leimola toteaa puolestaan, että syytös töykeästä käytöksestä oli perusteeton. Kantelija sai kaikkiin kysymyksiinsä asialliset vastaukset. Päätoimittaja katsoo, että nimimerkkikirjoitus ei ollut loukkaava. Kirjoittaja arvosteli siinä kunnallista päätöksentekojärjestelmää ja politikointia, joka hänen mielestään haittasi kunnallisen tasa-arvon toteutumista. Sivistyslautakunnan jäsenet ovat julkisuuden henkilöitä, joiden toimintaa on voitava arvostella. Kirjoittaja perusteli kritiikkinsä, joka kohdistui koko lautakuntaan, ei kehenkään yksityisesti. Lehti on käsitellyt sosiaalilautakunnan päätöstä kahdessa uutisessa sekä julkaissut asiassa kolme muuta yleisönosastokirjoitusta. Näistä voi nähdä, että kyseinen nimimerkkikirjoitus oli täysin asiallinen jatkokirjoitus tässä keskustelussa.Lehti olisi julkaissut välittömästi vastineet, jos kyseisessä kirjoituksessa mainitut henkilöt olisivat sellaisen lehdelle toimittaneet. RATKAISUYleisönosastokirjoittelussa on voitava esittää mielipiteitä erilaisista asioista mahdollisimman vapaasti ja myös arvostella julkisissa tehtävissä olevien henkilöiden toimintaa. Silloin, kun kirjoituksessa arvostellaan voimakkaasti nimeltä mainittuja henkilöitä, on suositeltavaa, että se julkaistaan kirjoittajan nimellä varustettuna.Neuvosto toteaa, että julkisissa luottamustehtävissä toimivien on varauduttava siihen, että heidän toimintaansa voidaan arvostella kärkevästikin. Neuvosto ei pitänyt lehden julkaisemaa nimimerkkikirjoitusta erityisen kärkevänä, vaan katsoi sen edustavan tavanomaista kunnallispoliittista keskustelua. Kirjoitus kohdistui sivistyslautakuntaan ja sen kahteen jäseneen heidän roolissaan kunnallisina luottamushenkilöinä. Sen julkaiseminen nimimerkillä varustettuna ei neuvoston mielestä rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelijalle syntyi kirjoituksen johdosta oikeus vastineeseen. Lehdellä ei kuitenkaan ollut velvollisuutta kuulla kantelijaa ja julkaista hänen näkemystään jo samassa numerossa, jossa nimimerkkikirjoitus julkaistiin.Neuvosto katsoo, että Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu