Viime viikkojen keskustelussa on kysytty, kuinka Julkisen sanan neuvosto käyttää oikeusministeriön myöntämät valtionavustukset, toisin sanoen verorahat. Minäpä kerron.
Oikeusministeriöltä on tullut viime vuosina valtionapua 135 000 €, joka on 29 % JSN:n rahoituksesta. Media-alan yhteisöt maksavat loput 71 %.
Julkisuudessa näkyvin osa JSN:n työtä ovat neuvoston kokouksissaan tekemät päätökset. Neuvoston kokoukset ovat kuitenkin vain pieni osa JSN:n kuluista. Suurin osa kuluista syntyy kantelujen käsittelyn valmistelusta.
Julkisen sanan neuvostossa on 13 jäsentä puheenjohtajan lisäksi. Jäsenet saavat 100 € kokouspalkkion luottamustehtävänsä hoidosta. Ennen kokousta heidän tehtävänään on perehtyä heille toimitettuun materiaaliin, jota saattaa olla parisataa sivua. Kokouspalkkion lisäksi JSN korvaa matkakulut.
Edellä mainitulla prosenttijaolla neuvoston kokouksiin kuluu vuodessa verorahoja noin 9 000 €. Kokoustarjoiluihin käytämme verorahoja 10 € osallistujaa kohti yhdessä kokouksessa.
JSN:n toimistossa työskentelee puheenjohtajan lisäksi kokoaikaisesti kolme valmistelijaa, jotka päätyökseen perehtyvät kanteluihin. JSN käsittelee joka ikisen sille tehdyn kantelun vähintään puheenjohtajan ja valmistelijan voimin. Neuvoston täyden kokoonpanon käsiteltäväksi puheenjohtaja ottaa kriteerit täyttävät kantelut. Kaikista muistakin kanteluista lähtee päätös kantelijalle ja kantelun kohteena olevalle toimitukselle. Neuvoston täyden kokoonpanon käsittelyyn eteneviin kanteluihin valmistelijat tekevät perusteellisen muistion, johon tulee myös puheenjohtajan ratkaisuehdotus ja ratkaisutekstin luonnos.
Viime vuonna JSN:n valmistelijat ja puheenjohtaja perehtyivät 511 kanteluun, joista muutama kymmenen oli tullut jo edellisen vuoden puolella. Neuvosto ratkaisi kokouksissaan 75 kantelua.
Valmistelijoiden ja puheenjohtajan työhön kuuluu myös tiedottamista sekä yleisön, tutkijoiden ja media-alan neuvontaa. Teemme JSN:n toimintaa tunnetuksi niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Samalla saamme yhteistyötahoiltamme näkökulmia alan eettisiin kysymyksiin, mikä hyödyttää uudentyyppisten tilanteiden ratkaisemisessa ja oman toimintamme kehittämisessä.
Palkkakulut liitännäisine menoineen maksavat noin 100 000 veroeuroa. Loput 26 000 € valtionavusta käytämme tilavuokriin, it- ja nettipalveluihin, taloushallintoon, laitteisiin, puhelin-, sähkö- ja vakuutusmaksuihin, käännöksiin, toimiston matkakuluihin, taitto- ja painokuluihin jne.
Ruotsi ja Tanska antavat suoraa valtionapua medioille
Mitä JSN:n valtionavun merkitykseen tulee, jotkut näkevät valtiontuen lisäävän riippumattomuutta. Toisten mielestä asia on päinvastoin. Kohta viiden vuoden kokemuksella puheenjohtajana voin sanoa, ettei yksikään rahoittajataho ole kertaakaan yrittänyt vaikuttaa JSN:n ratkaisuihin.
Minulle sopii sekin vaihtoehto, että valtionapu JSN:lle ajetaan kokonaan alas, kunhan muutokseen annetaan siirtymäaikaa. Tuen lopettaminen kerralla tilanteessa, jossa JSN:lle on tehty ylivoimainen ennätysmäärä kanteluja, olisi raju veto, sillä osa JSN:n rahoittajista media-alalla on talousvaikeuksissa.
Muissa Pohjoismaissa valtio ei tue itsesääntelyjärjestelmää, mutta sen sijaan jakaa huomattavia summia suoraa tukea medioille esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa vastaavia suoria tukia ei makseta. Mediayhtiöt puolestaan rahoittavat Ruotsin ja Tanskan itsesääntelyjärjestelmät. Norjan itsesääntelyn maksavat sikäläiset media-alan yhdistykset.
Ruotsissa ns. mediatuki hiljattain jopa sidottiin hyvän journalistietiikan noudattamiseen, minkä osoituksena pidettiin jäsenyyttä sikäläisessä itsesääntelyjärjestelmässä. Siitä seurasi, että Ruotsin itsesääntelyjärjestelmään liittyi tukien toivossa medioita, joilla ei ollut aikomustakaan noudattaa pelisääntöjä, mikä söi järjestelmän uskottavuutta. Tänä vuonna mediatuen kytkös itsesääntelyjärjestelmään purettiin.
Blogitekstiä on päivitetty 26.8.2024. laajentamalla Norjan itsesääntelyn maksajien joukkoa sikäläisestä journalistiliitosta muihinkin media-alan yhdistyksiin.
