10437/YLE/25

Puheenjohtajan langettava

Ikäihmisten itsemurhia käsitelleen ohjelman esittelytekstissä oli olennainen asiavirhe, joka Ylen olisi pitänyt korjata.

Kantelu 3.6.2025

Kantelun kohdistuu Ylen Areena-palvelun Radio-opas-sivulla olleeseen esittelytekstiin, joka liittyi 14.1.2026 Areenassa julkaistun Tosi tarina -ohjelman jaksoon Lohduton loppu – ikäihmisten itsemurhat. Ohjelman esittelytekstissä oli väite: ”Suomen itsemurhaluvut ovat pitkään olleet laskusuunnassa, mutta on yksi ryhmä, jossa niiden määrä on nousussa: ikäihmiset.”

Kantelun mukaan esittelytekstin väite oli perätön ja se antoi virheellisen käsityksen ikäihmisten itsemurhien määrän ja itsemurhakuolleisuuden kehityksestä. Kantelussa todetaan, että ikäihmisten itsemurhien määrä ja itsemurhakuolleisuus on 1990-luvun alun huipusta ollut laskusuunnassa, kuten myös viime vuosina.

Kantelussa todetaan, että Tilastokeskuksen Kuolemansyyt-tilaston mukaan 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien itsemurhia oli eniten vuonna 1991, jolloin niitä tehtiin 216. Vuosina 1987–1991 edellä mainittu ikäluokka teki keskimäärin 210 itsemurhaa vuodessa. Vuonna 2024 ikäihmisten itsemurhia oli tilaston mukaan 155 ja vuosina 2020–2024 keskimäärin 172 vuodessa.

Kantelija huomauttaa, että ikäihmisten itsemurhien laskeva suuntaus käy vielä selvemmin ilmi tarkasteltaessa ikäihmisten väestöryhmän kasvaneeseen kokoon suhteutettuja itsemurhakuolleisuuden lukuja (1/100 000).

Vuosien 1987–1991 itsemurhakuolleisuus oli yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä kantelun mukaan 31,7. Vuosien 2015–2019 vastaava luku oli 15,2 ja vuosien 2020–2024 luku vielä sitäkin pienempi, 13,3.

Kantelija katsoo edellä esitettyjen faktatietojen osoittavan kiistatta, että myös ikäihmisten itsemurhakuolleisuus on Suomessa ollut laskusuunnassa eikä suinkaan nousussa, kuten ohjelman esittelytekstissä virheellisesti väitettiin.

Yle vastasi kantelijan oikaisupyyntöön todeten, ettei ohjelmassa ollut nojattu Tilastokeskuksen tietoihin vaan katsottu ilmiötä laajemmin eurooppalaisin tutkimuksin ja tilastoin. Kantelija kuitenkin huomauttaa, ettei hänen oikaisupyyntönsä koskenut itse ohjelmaa, vaan Areena-palvelun Radio-oppaassa esitettyä virheellistä väitettä. Lisäksi hän toteaa, ettei ohjelmassa viitattu sanallakaan eurooppalaisiin tutkimuksiin ja tilastoihin, ja tästäkin syystä ohjelmaoppaassa olleen väitteen saattoi kantelijan mielestä käsittää viittaavan Suomen ikäihmisten itsemurhalukuihin.

Lisäksi kantelija kiinnittää huomiota siihen, että ohjelmassa esiteltiin myös ikäihmisten itsemurhien tekotapoja, mitä hän pitää JSN:n itsemurhista raportoimisen avuksi laatiman muistilistan vastaisena. Tässä todetaan: ”Vältä itsemurhan tekotavan tai tarkan tekopaikan mainitsemista, jos niiden kertomiseen ei ole erityistä perustetta.” Kantelija katsoo, että tässä tapauksessa tekotavoista kertomiselle ei ollut erityistä perustetta. Kantelussa mainittu muistilista ei kuitenkaan ole Journalistin ohjeiden liite tai sen täydennys, eikä se velvoita itsesääntelyyn sitoutuneita tiedotusvälineitä. Kantelua ei siten arvioida tästä näkökulmasta.

Päätoimittajan vastaus 2.2.2026

Ylen Kulttuuri ja asia -yksikön vastaava päätoimittaja Johanna Törn-Mangs kertoo vastauksessaan, että kantelun kohteena oleva ohjelmaopasteksti julkaistiin Yle Areenan radio-oppaassa noin viikkoa ennen audio-ohjelman lähettämistä ja se oli nähtävillä neljä viikkoa ohjelman lähettämisen jälkeen.

Ylen näkemyksen mukaan ohjelmaopastekstissä ei ollut korjausta vaatinutta olennaista asiavirhettä. Päätoimittaja toteaa, että ohjelmaoppaan teksti oli luonteeltaan asiasisältöä tiivistävä ja merkkimäärältään lyhyt. Ohjelmaoppaasta aukesi Areenan sisällä yleisölle laajempi jakson sisältökuvaus, joka täydensi ohjelmaoppaan tietoja varsinaisen kuunneltavan ohjelman lisäksi. Ohjelmaoppaan teksti oli lyhyt tiivistelmä, joka antoi päätoimittajan mukaan yleisölle rajatumman tiedon jakson sisällöstä.

Kokonaisuudessaan ohjelmaoppaan teksti kuului seuraavasti: Suomen itsemurhaluvut ovat pitkään olleet laskusuunnassa, mutta on yksi ryhmä, jossa niiden määrä on nousussa: ikäihmiset. Miksi yhä useampi ikääntyvä päätyy harkitsemaan itsemurhaa? Mitä se kertoo heistä, meistä, arvoistamme ja yhteiskunnastamme?

Päätoimittajan mukaan toimitus suhtautui lähteisiin kriittisesti eikä ohjelmaoppaan teksti sisältänyt olennaista asiavirhettä. Tapa, jolla ohjelmaopas kuvasi ilmiötä, antoi päätoimittajan mielestä asiasta yleisölle oikean mielikuvan. Yli 65-vuotiaiden itsemurhat ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hänen mukaansa kasvattaneet trendinomaisesti suhteellista osuuttaan kaikista itsemurhista. Kun itsemurhien kokonaislukumäärä vähenee, ikäihmisten itsemurhien lukumäärä ei ole vähentynyt samassa suhteessa, vaan niiden suhteellinen osuus kaikista itsemurhista on kasvanut. Päätoimittaja toteaa, että Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston perusteella esimerkiksi vuosien 2004–2024 aikana kasvoi trendinomaisesti 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien suhteellinen osuus itsemurhan tehneistä.

Päätoimittaja huomauttaa, että Suomen kielessä sanalle ikäihminen ei ole täsmällistä määritelmää eikä sille ole ehdotonta ikärajaa, keitä ovat ikäihmiset, vanhat tai vanhukset. Edellä kuvatun lisäksi vuonna 2024 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä oli eniten itsemurhia, 35–39-vuotiaiden ikäryhmän lisäksi. 

Ohjelmatietoihin laadittu teksti perustui kantelun mukaan lisäksi audiodokumenttia varten haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Ohjelmassa haastateltiin muun muassa geropsykiatria sekä Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikköä.

Radio-oppaan virke kuvasi päätoimittajan mukaan sitä, millainen kehitys dokumenttiin haastateltujen asiantuntijoiden, vanhuksia työssään tapaavien ihmisten sekä taustakeskustelujen ja tutkimuksen valossa on käynnissä. Aihetta selvittävissä julkaisuissa on päätoimittajan mukaan havaittu jaksoja (kuten 2016–2021), jolloin 65-vuotta täyttäneiden itsemurhakuolemien lukumäärä suureni. Ohjelman tiedonhankinnassa katsottiin päätoimittajan mukaan myös ilmiötä laajemmin eurooppalaisten tutkimusten ja tilastojen valossa.

Ratkaisu

JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. [– –]

Yle Areenan Radio-oppaassa esiteltiin Tosi tarina -ohjelman jaksoa, joka käsitteli itsemurhia. Esittelytekstissä sanottiin: ”Suomen itsemurhaluvut ovat pitkään olleet laskusuunnassa, mutta on yksi ryhmä, jossa niiden määrä on nousussa: ikäihmiset. Miksi yhä useampi ikääntyvä päätyy harkitsemaan itsemurhaa? Mitä se kertoo heistä, meistä, arvoistamme ja yhteiskunnastamme?”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja toteaa, että ohjelmaoppaassa esitetty väite ikäihmisten itsemurhien määrän kasvusta ei pitänyt paikkaansa. Vaikkakaan ikäihmiselle ei ole olemassa yhtä hyväksyttyä määritelmää, tilastollisesti vanhuksiksi luokitellaan Suomessa yleisen eläkeiän ylittäneet eli 65 vuotta täyttäneet henkilöt. Sekä itsemurhan tehneiden määrä yli 65-vuotiaiden keskuudessa että itsemurhaan päätyneiden osuus tästä ikäluokasta ovat olleet viime vuosikymmeninä laskussa Tilastokeskuksen kuolinsyytilastojen perusteella. Siten myöskään ohjelmaoppaassa esitetylle väitteelle siitä, että ikäihmisistä yhä useampi päätyisi itsemurhaan ei ollut katetta.

Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan siihen, että 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien suhteellinen osuus kaikista itsemurhan tehneistä kasvoi trendinomaisesti vuosina 2004–2024 samalla, kun itsemurhien kokonaismäärä laski. Tämä kertoo kuitenkin väestön ikääntymisestä, eikä siitä, että itsemurhien määrä tässä ikäluokassa olisi ollut nousussa.

Esittelytekstissä myös viitattiin nimenomaan Suomen itsemurhalukuihin, eikä esitettyä tulkintaa siten voi perustella eurooppalaisilla tilastoilla.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun teki:

Eero Hyvönen (pj.)