Kantelu 6.3.2025
Kantelu kohdistuu Ylen 4.3.2025 verkossa avaamaan kuntavaalikoneeseen ja Lahden alueen ehdokkaiden esille tuomiseen.
https://vaalit.yle.fi/vaalikone/alue-ja-kuntavaalit2025
Kantelun mukaan Ylen vaalikoneessa ei ollut mukana kaikkia vaaleihin osallistuvia ryhmiä sen avautuessa, eikä asiasta kerrottu lukijoille.
Kantelun mukaan Lahden kolmanneksi suurin vaaleihin ehdokkaita asettanut ryhmä, Pro Lahti, jäi ryhmänä kokonaan pois vaalikoneen alkuvaiheessa.
Kantelun mukaan suurin osa äänestäjistä täyttää vaalikoneen heti sen ilmestyessä, minkä vuoksi näkyvyys vaalikoneessa on ehdokkaan kannalta olennaista. Se, että nimet lisättiin jälkikäteen, 13.3.2025, ei korjannut syntynyttä vahinkoa – silloin mahdollisuudet tavoittaa suuri osa vaalikoneen käyttäjistä olivat jo menneet ja ehdokkaan toiston kautta mahdollisesti saama tuleva vaikutus menetettiin.
Kantelun mukaan erityisen ongelmallista on, että Ylellä oli tieto tästä epäkohdasta ja sitä pyydettiin tiedottamaan asiasta vaalikoneen käyttäjille. Kantelun mukaan vaalikoneen käyttäjille ei kerrottu avoimesti siitä, että merkittäviä ehdokasryhmiä puuttui koneesta ja ryhmiä ei voitu siksi ryhminä suositella heille. Kantelun mukaan olisi ollut vähintäänkin kohtuullista informoida yleisöä siitä, että vaalikone ei ole vielä kattava ja että osa ryhmistä tulee näkyviin vasta myöhemmin.
Kantelun mukaan Yle ei myöskään kertonut lukijoille sitä, että ryhmiä lisättiin koneeseen myöhemmin.
Nyt ryhmän näkemyksiä ei ollut kantelun mukaan mahdollista vertailla muihin ja sen olemassaolo hämärtyi osaksi geneeristä “sitoutumattomien” kategoriaa, jolla ei ole mitään yhteistä poliittista sisältöä tai linjaa.
Kantelussa kysytään, antoiko menettely – erityisesti “sitoutumattomien” yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi – lukijoille harhaanjohtavan kuvan poliittisesta kentästä ja ehdokkaista.
Päätoimittajan vastaus 7.1.2025
Ylen uutisten ja ajankohtaisohjelmien vastaavan päätoimittajan Panu Pokkisen mukaan kaikilla ehdokkailla oli mahdollisuus osallistua Ylen vaalikoneeseen 21.2.2025 alkaen.
Kun Ylen vaalikone julkaistiin 4.3.2025, siinä olivat päätoimittajan mukaan mukana kaikki ne ehdokkaat, jotka olivat siihen mennessä vastanneet vaalikoneeseen. Sillä, kuuluivatko he puolueisiin vai eivät, ei ollut tähän merkitystä.
Päätoimittajan mukaan valitsijayhdistysten ehdokkaat oli tässä vaiheessa merkitty sitoutumaton-otsikolla ja puolueiden ehdokkaat kunkin puolueen otsikolla. Näin oli siksi, että virallista tietoa vaaleissa mukana olevista valitsijayhdistyksistä ei ollut olemassa ennen kuin oikeusministeriö oli vahvistanut ehdokasasettelun. Virallinen lista puolueista on sen sijaan jatkuvasti olemassa oikeusministeriön puoluerekisterissä. Päätoimittajan mukaan valitsijayhdistysten nimet lisättiin, kun oikeusministeriö vahvisti ehdokasasettelun 13.3.2025.
Toisin kuin kantelussa annetaan ymmärtää, päätoimittajan mukaan edeltävissä vaaleissa valitsijayhdistysten ehdokkaat ovat kaikki olleet Ylen vaalikoneessa sitoutumattomia, siis ilman valitsijayhdistyksensä nimeä. Vuoden 2025 vaalikoneessa valitsijayhdistyksen nimet tuotiin päätoimittajan mukaan näkyviin ensimmäistä kertaa. Yle lisäsi kaikkien valitsijayhdistysten nimet vaalikoneeseen samaan aikaan, kun valitsijayhdistyksistä oli saatu virallinen tieto. Päätoimittajan mukaan näin toimittiin tasapuolisuuden tähden. Ylellä ei päätoimittajan mukaan ole myöskään keinoa varmistaa tiedon oikeellisuutta tai yhteydenottajan asemaa valitsijayhdistyksessä ennen oikeusministeriön vahvistusta.
Päätoimittaja toteaa, että vaikka kantelijan mukaan ei ole “perusteltua, että mediat antavat puolueille varaslähdön tai esittelevät heidät ennen yllä mainittua päivämäärää virallisempina, uskottavampina tai näkyvämpinä kuin muut”, puolueet ja valitsijayhdistykset ovat suomalaisessa vaalijärjestelmässä erilaisessa asemassa. Rekisteröidyistä puolueista on olemassa koko ajan ajantasainen tieto, kun valitsijayhdistyksistä kussakin vaalissa virallinen tieto julkistetaan vasta ehdokasasettelun vahvistamisen yhteydessä.
Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että suurin osa äänestäjistä täyttää vaalikoneen heti sen ilmestyessä, vaan merkittävä osa vaalikoneen käytöstä kertyi vuoden 2025 kuntavaaleissakin Ylellä lähellä vaaleja. Päätoimittajan mukaan vaalikoneisiin tulee tyypillisesti myös runsaasti ehdokkaita vasta niiden julkaisun jälkeen. Näin tapahtui päätoimittajan mukaan myös Ylen Alue- ja kuntavaalien vaalikoneessa, kun noin 30 prosenttia ehdokkaista täytti vaalikoneen vasta sen julkaisun jälkeen.
Päätoimittaja katsoo, että Yle on vaalikoneellaan tuonut vähemmän tunnetuille ehdokkaille, puolueille ja valitsijayhdistyksille merkittävästi paremman näkyvyyden kuin mitä näillä on ollut ennen vaalikoneita.
Päätoimittajan mukaan vaalikoneen julkaisusta ja koneen aukiolosta kerrottiin Ylen tiedotteissa sekä lukuisissa Ylen julkaisemissa uutisjutuissa verkossa, radiossa ja televisiossa heti koneiden julkaisun jälkeen ja useasti kevään aikana. Päätoimittajan mukaan Yle kertoi avoimesti myös siitä, että koneessa ei heti julkaisuhetkellä ollut kaikkia ehdokkaita tai tietoja. Esimerkiksi vaalikoneen avautumisesta tuoreeltaan yleisölle kertovassa jutussa 4.3.2025 kerrottiin seuraavaa: “Ylen vaalikoneessa on nyt avauspäivänä yli 14 000 ehdokasta. Vaalikoneeseen saa yhä vastata, eli uusia ehdokkaita tulee vielä mukaan. Vaalikonetta kannattaakin käydä kokeilemassa useampaan kertaan vaalien lähestyessä.”
Päätoimittajan mukaan Yle on toiminut samalla tavalla lukuisissa aiemmissakin vaaleissa.
Päätoimittajan näkemyksen mukaan Yle kertoi vaalikoneen julkaistessaan yleisölle avoimesti ja totuudenmukaisesti koneen täydentymisestä. Yleisöä ei myöskään hänen mielestään johdettu harhaan, eikä vaalikoneessa ollut päätoimittajan mukaan olennaista korjausta vaativaa asiavirhettä. Yle ei katso rikkoneensa Journalistin ohjeita.
Vastauksen täydennys 5.2.2026
Yleä pyydettiin tarkentamaan vastausta siltä osin, että oliko vastaajan mahdollista saada vaalikoneesta sopivimmaksi ryhmä- tai puoluesuositukseksi tietty valitsijayhdistys vai olivatko niiden kaikkien ehdokkaat niputettu alkuvaiheessa samaan sitoutumattomien joukkoon. Ylen mukaan vaalikoneen avauduttua valitsijayhdistysten ehdokkaat oli kaikki luokiteltu sitoutumattomiksi. Näin ollen valitsijayhdistykseen kuuluvan ehdokkaan kohdalla vaalikone saattoi suositella koneen täyttäneelle alkuvaiheessa ryhmänä ainoastaan sitoutumattomia. Kun Yle oli saanut oikeusministeriön vahvistamat tiedot 13.3.2025, ehdokkaiden ryhmät tulivat myös vaalikoneessa näkyviin ja esimerkiksi Pro Lahti saattoi ryhmänä nousta myös vastaajalle suositukseksi.
Ratkaisu
JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään.
JO 36: Yleisölle on korjausten lisäksi kerrottava myös muista julkaistuun juttuun tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä merkittävästi.
Yle julkaisi kuntavaalien alla (4.3.2025) vaalikoneen, jossa erilaisten valitsijayhdistysten ehdokkaat oli ensin merkitty sitoutumattomiksi. Kun oikeusministeriö vahvisti ehdokasasettelun (13.3.2025), ehdokkaat luokiteltiin vaalikoneessa valitsijayhdistysten mukaisesti. Kuntavaalit pidettiin 13.4.2025.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että yksi vaalikoneen ominaisuuksista oli alusta alkaen, että vaalikoneen käyttäjälle suositeltiin vastausten perusteella hänelle sopivaa puoluetta. Ryhmäsuositus ei ollut aluksi valitsijayhdistysten ehdokkaiden kohdalla kattava, koska lukuisat erityyppiset valitsijayhdistykset oli kaikki niputettu samaan sitoutumattomien ryhmään. Tilanne muuttui vasta oikeusministeriön vahvistettua ehdokasasettelun, jolloin kukin valitsijayhdistys tuli suosituksissa näkyviin omalla nimellään. Vaalikoneen käyttäjille ei kerrottu, että kone oli alkuvaiheessa puutteellinen. Neuvosto katsoo, että tämän takia vaalikoneen käyttäjät saattoivat saada harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä ryhmiä vaaleissa oli ehdolla, mikä oli olennainen asiavirhe.
Neuvosto toteaa, että valitsijayhdistysten tietojen lisäämisessä runsas viikko vaalikoneen avaamisen jälkeen oli kyse tietojen täydentämisestä, ei sisällön olennaisesta muuttumisesta JO 36 tarkoittamalla tavalla. Näin oli osaltaan siksi, että tiedot olivat jo julkaisuvaiheessa vajavaiset. Tietojen täydentymisen vuoksi neuvosto katsoo, ettei yleisön oikeus saada tietoa vaarantunut eikä kokonaisuudessa ole viitteitä siitä, etteikö Yle olisi pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anssi Marttinen, Elina Partio, Vivianne Pesonen, Margareta Salonen, Samuel Savolainen, Tuuli Tahkokorpi, Kati Tommiska, Mari Tuohiniemi, Viljami Vaarala ja Teija Waaramaa.