Kantelu 8.4.2024
Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin 29.3.2024 julkaisemaan pääkirjoitukseen Allt färre bebisar föds – och det är ”allas och alltings fel”.
https://www.hbl.fi/artikel/14d1274b-4731-5b7d-aff9-5259910fba0e
Kantelun mukaan Hufvudstadsbladet esitti pääkirjoituksessaan virheellisen väitteen vuoden 1973 syntyvyydestä verrattuna 1860-luvun nälkävuosien syntyvyyteen. Lehti väitti vuoden 1973 syntyvyyden olleen nälkävuosien syntyvyyden tasolla. Tosiasiassa 1860-luvun nälkävuosien syntyvyys oli kantelun mukaan moninkertaista vuoden 1973 syntyvyyteen verrattuna.
Kantelussa todetaan, että syntyvyydellä (nativitet) tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää suhteessa väestön tai hedelmällisessä iässä olevien naisten määrään. Syntyvyys on siten eri asia kuin syntyneiden lasten lukumäärä. Yleinen syntyvyysluku (crude birth rate) mittaa elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden. Nälkävuosien 1866–1868 yleisen syntyvyysluvun keskiarvo oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 29,6 ‰, vuonna 1973 enää 12,2 ‰.
Yleisemmin käytetty ja vähemmän karkea syntyvyyden mittari on kokonaishedelmällisyysluku (total fertility rate). Tilastokeskuksen tarkan määritelmän mukaan se tarkoittaa ”laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä”. Nälkävuosien 1866–1868 kokonaishedelmällisyyslukujen keskiarvo oli 4,11, mutta vuonna 1973 enää 1,50.
HBL:n toimitus ei pyynnöstä huolimatta oikaissut kantelijan olennaiseksi katsomaa asiavirhettä. Kantelija arvioi, että pääkirjoitustoimittajan vastaus kantelijan oikaisupyyntöön osoitti pääkirjoituksen väitteen perustuneen väärinkäsitykseen ja käsitteiden sotkemiseen: siinä kutsuttiin syntyneiden määrää virheellisesti syntyvyydeksi.
Julkisen sanan neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 saakka voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 9.1.2025
Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Kalle Silfverberg toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa pohdittiin laajasti lapsimäärän laskun syitä ja seurauksia. Tässä yhteydessä mainittiin myös, että vuonna 1973 syntyvyys oli samoissa pohjalukemissa kuin nälänhädän aikaan 1860-luvulla. [”År 1973 var nativiteten nere i samma bottenskikt som under svälten på 1860-talet.”]
Kantelu koskee nimenomaan tätä lausetta, jonka sisältäneessä kappaleessa esiteltiin historiallisia verrokkeja viime vuosien kehitykselle eli aiempia merkittäviä syntyvyyden laskuja. Päätoimittajan mukaan esimerkiksi vuonna 1973 syntyvyys oli alhaisimmalla tasolla vuosikymmeniin, kuten myös nälänhädän aikaan 1860-luvulla. Sananmukaisesti siis pohjamudissa.
Päätoimittaja myöntää olevan totta, että vuoden 1973 syntyvyysluku oli yli kaksinkertainen verrattuna 1860-luvun loppuun. Hän vetoaa kuitenkin siihen, ettei tekstissä esitetty numeraalista vertailua. Päätoimittajan mukaan suhteessa edeltäviin ajanjaksoihin voidaan sanoa kummankin luvun edustavan aikansa pohjalukemia. Hän on liittänyt vastaukseensa Tilastokeskuksen kuvaajan, joka havainnollistaa syntyneiden määrän ja syntyvyyden kehitystä Suomessa.
Päätoimittaja huomauttaa, että kun väestöhistorian suuria linjoja ja dramaattisia käänteitä käsitellään journalistisesti, on syytä käyttää yleistajuista kieltä. Sana ”pohjalukemissa” [“bottenskikt”] oli päätoimittajan mielestä perusteltu, vaikka absoluuttiset syntyvyysluvut eri aikakausien kuopissa olisivatkin erilaisia. Toimituksen näkemyksen mukaan jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, eikä siinä näin ollen ollut oikaistavaa.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Hufvudstadsbladet väitti väestönkehitystä käsitelleessä pääkirjoituksessaan, että syntyvyys oli vuonna 1973 Suomessa samoissa pohjalukemissa [”nere i samma bottenskikt”] kuin nälänhädän aikaan 1860-luvulla.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut. Pääkirjoitus perustui väestötieteen tilastoihin, joten siltä saattoi odottaa käsitteellistä tarkkuutta. Väestötieteessä syntyvyydellä tarkoitetaan eri asiaa kuin syntyneiden määrää. Tavallisesti syntyvyyden mittarina käytetään elävänä syntyneiden lasten määrää suhteessa hedelmällisessä iässä olevien naisten määrään. Syntyvyys oli nälkävuosina (1866–68) moninkertaista vuoteen 1973 verrattuna, mutta syntyneiden määrä oli pääkirjoituksessa mainittuina ajanjaksoina suunnilleen samalla tasolla.
Vaikka pitää paikkansa, että molempina vertailuun valittuina ajankohtina syntyvyys oli aikansa pohjalukemissa, jutusta sai harhaanjohtavasti käsityksen, että syntyvyys olisi ollut näinä ajanjaksoina yhtä matalalla. Lehden olisi tullut korjata jutussa ollut asiavirhe saatuaan asiasta perustellun korjauspyynnön.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.