Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Lehdellä oli perusteet kertoa koulu-uhkauksesta ja sen herättämistä reaktioista.
Kantelu 16.4.2010
Kantelijan mukaan Sipoon Sanomat julkaisi 15.4.2010 artikkelin Enterin koulu-uhkasta tavalla, joka ei mitenkään ole perusteltua eikä täytä hyvän journalistiikan eettisiä arvoja. Kantelija on lukion rehtori. Hän lähetti Sipoon Sanomille 14.4.2010 saman tiedotteen kuin opiskelijoille ja huoltajille. Siinä kerrottiin, miksi koulu noudattaa varovaista tiedotuslinjaa.
Kantelija on edelleen koulun valitseman ja poliisin noudattaman tiedotuslinjan takana huolimatta artikkeleista; näin raju ja omasta mielestään varmasti raflaava juttu kun oli tehty päätoimittajan mukaan siksi, että koulun tiedotus epäonnistui. Perustelu ontuu pahasti, koska opiskelijoita informoitiin opettajien toimesta heti tiistaiaamuna (maanantai oli lukiolaisilla koeviikon viimeinen koepäivä) kaikissa ryhmissä Enterin turvallisuudesta. Henkilökunta sai tiedon sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina. Seikkaperäinen sähköinen tiedote koteihin lähetettiin keskiviikkona 14.4.2010 aamupäivällä ja laitettiin myös koulun ilmoitustauluille.
Kantelija kysyy, mikä motivoi Sipoon Sanomia tällaiseen monessa mielessä provosoivaan uutiseen koska todellista varaa ei koskaan ollutkaan ja tämä oli kaikkien asianosaisten tiedossa ennen lehden ilmestymistä? Koululla tilanne oli ollut koko ajan rauhallinen eikä keskusteluita tai kyselyitä opiskelijoilta tai muilta tullut ainakaan kantelijalle tai hänen tietonsa mukaan muillekaan opettajille.
Kantelijan mielestä on moitittavaa, että Sipoon Sanomien jutussa ei ole artikkelin kirjoittajan nimeä, ei ”haastatellun” opiskelijan nimeä tai kuvaa, vain komisarion, kantelijan ja kahden koulusurmaajan nimet komeasti ajatuksellisesti yhteen niputettuina. Fiktiivinen osa [oppilaiden haastattelu] oli Sipoon Sanomissa näyttävästi keskellä, kun taas poliisin ja rehtorin tiedote oli laidoilla ihan kuin lähinnä täytteeksi.
Sipoon Sanomien vastaus 20.5.2010
Päätoimittaja Riitta Ketola vastaa, että Sipoon Sanomien toimitus sai keskiviikkona 14.4.2010 aamulla tiedon, että Sipoon lukiossa on ollut uhkaustilanne. Tieto tuli lukion oppilaan lähiomaiselta. Tietojen mukaan uhkaajalla oli ollut tappolista opettajista ja oppilaista. Toimittajan kysyessä asiasta lukion rehtorilta, hän sanoi kaiken olevan kunnossa, eikä hän halunnut tiedottaa asiasta enempää, koska poliisi toivoi pidättäytyväistä tiedottamista, jotta uhkauksen tekijä ei saisi julkisuutta.
Tämän jälkeen päätoimittaja otti yhteyttä rehtoriin, joka kertoi em. asiat todeten, että kyse oli oppilaan tekemästä pilasta, ei todellisesta uhasta, jossa oppilaalla olisi ollut esimerkiksi aseita kotona. Päätoimittajan mukaan on tietysti harmillista, jos uhkauksen tekijä saa julkisuutta. Lukiossa on 200 oppilasta, ja asia oli jo levinnyt oppilaiden ja heidän omaistensa tietoon ja asiasta oli levinnyt myös virheellistä tietoa. Rehtori lähetti Sipoon Sanomille tiedotteen, jota oli lähettämässä vanhemmille. Toimittaja soitti poliisille ja sai tarvittavat tiedot.
Myöhemmin samana päivänä kaksi toimitukseen tullutta lukion oppilasta kertoivat ne asiat, jotka jutussakin on mainittu. Haastattelu on päätoimittajan mukaan myös nauhoitettu – kyse ei ollut fiktiosta. Oppilaiden nimiä ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi laittaa lehteen, sillä he ovat alaikäisiä ja toisaalta he olivat yhä keskiviikkona peloissaan koululla tapahtuneesta. Näille oppilaille oli siis edelleen epäselvää muun muassa se, oliko uhkauksen tehnyt oppilas edelleen koulussa.
Koulu perusteli tiedottamisensa ajoittamista vasta tiistaiksi sillä, että oppilailla oli maanantaina koepäivä. Kuitenkin haastatellut oppilaat olivat nähneet koululla jo maanantaina poliisiauton, mutta eivät tienneet, mitä oli tapahtunut. Lisäksi huhut koulu-uhkauksesta levisivät jo maanantaina, ja oppilaat soittelivat koteihinsa, joissa vanhemmat hermostuivat.
Oppilaiden kertomuksissa on useita kohtia, jotka päätoimittajan mielestä osoittavat, että koulu oli epäonnistunut tiedotuksen ajoittamisessa. Jos tarpeelliset tiedot olisi kerrottu viimeistään maanantaina aamulla, huhut eivät olisi päässeet leviämään yhtä laajalti. Koululla on käytössään sähköinen tiedotuskanava Wilma, jolla asiasta olisi ollut mahdollisuus tiedottaa jo sunnuntai-iltana. Nyt huhuja kumottiin vasta torstaina 15.4.2010 ilmestyneessä Sipoon Sanomissa. Oppilailta tulleen palautteen mukaan he saivat kokonaiskuvan asiasta vasta lehteä lukiessaan.
Kantelussa todetaan, että koulu on pyytänyt virheen korjausta, mutta sitä ei ole korjattu. Sipoon Sanomien jutussa oli yksi virhe. Koulu tiedotti asiasta tiistaina, mutta lehdessä tämän sanotaan tapahtuneen vasta keskiviikkona. Rehtori ei ole ottanut lehteen yhteyttä muuta kuin lähettämällä kaksi tekstiviestiä. Niissä hän ei päätoimittajan mukaan pyydä korjausta.
Jos paikallislehti jättää kertomatta asioita, joista sadat kyläläiset ja lukijat jo tietävät, se ei poista tapahtunutta, eikä estä uusia, vastaavia tapauksia. Kun lehdessä kerrotaan esimerkiksi mitä seuraamuksia tämän tyyppisillä uhkauksilla on, se päätoimittajan mukaan varmasti myös estää vastaavia ”pilantekoja”.
Ratkaisu
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta (JO 14).
Tieto netissä esitetystä koulu-uhkauksesta tuli poliisille torstaina. Poliisi otti tekijän kiinni perjantaina. Rehtori lähetti opiskelijoille ja heidän koteihinsa tiedotteen seuraavana keskiviikkona. Sipoon Sanomat kertoi uhkauksesta ja sen aiheuttamista reaktioista seuraavana päivänä. Juttukokonaisuudessa oli pääosin poliisin tietoihin perustuva uutinen, lukiolaisen nimetön haastattelu ja rehtorin tiedote sekä hänen kommenttinsa tiedottamistavasta.
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien vuoksi koulu-uhkaukset herättävät ihmisissä poikkeuksellista levottomuutta. Myös poliisi puuttuu niihin välittömästi. Uhkauksista ja poliisin toiminnasta kertominen mahdollisimman nopeasti ja totuudenmukaisesti kuuluu olennaisena osana lehtien, radion ja tv:n tiedonvälitystehtävään. Sipoon Sanomat kertoi uhkauksesta ja sen aiheuttamista reaktioista ja paikkakunnalla levinneistä huhuista. Lehti välitti tietoa lukijoilleen ja oikoi huhuina levinneitä vääriä käsityksiä eli toimi hyvien journalististen periaatteiden mukaan. Julkisen sanan neuvosto korostaa, että tiedotusväline päättää itse sisällöstään. Tässä tapauksessa lehdellä oli perusteet olla kertomatta haastatellun nimeä, koska hän oli alaikäinen ja asiayhteys oli hänen kannaltaan arkaluonteinen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sipoon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen