Kantelu 27.7.2011
Kantelun kohteena olevan jutun otsikko oli ”Suomen suurin kennelhuijaus Pirkanmaalla”. 29.4.2011 julkaistussa uutisessa kerrottiin, että yli kymmenen prosenttia Suomen coton de touléar -rotuisista koirista oli asetettu väliaikaiseen jalostuskieltoon, koska yksi kasvattaja ei ollut ottanut koirista ohjeiden mukaan näytteitä. Näytteillä varmistetaan eläinten polveutumishistoria. Kantelijan mielestä otsikko viittasi rikosoikeudelliseen tekoon, vaikka kysymys oli yksityisoikeudellisen yhdistyksen omien aatteellisten periaatteiden rikkomisesta. Kantelija kyseenalaistaa jalostuskiellon perusteet ja kirjoittaa, että jutussa kuvaillut epäselvyydet olivat tapahtuneet jo vuosina 2003 ja 2009 ja että niissä oli kyse kahden puhdasrotuisen koirapentueen epäselvistä vanhemmuuksista. Asiasta ei ole nostettu oikeusprosessia.
Kantelija katsoo, että koirankasvattajan esittely jutussa omalla nimellään ei ollut oikeutettua, koska hän on jo kärsinyt asiasta kurinpidollisen rangaistuksen. Kantelijan mukaan toimittaja ei tarkistanut saamiaan tietoja ja näin Kennelliito pääsi käyttämään Aamulehden hyväuskoisuutta hyväkseen järjestääkseen kasvattajalle lisärangaistuksen julkisen häpäisyn muodossa. Uutisen julkaisemisen jälkeen kasvattajaa, iäkästä rouvaa, on uhkailtu ja hänestä on kirjoitettu netissä asiattomasti.
Aamulehden vastaus 23.8.2011
Päätoimittaja Jouko Jokinen katsoo, että jutulla oli normaalien uutiskriteerien mukaista yhteiskunnallista merkitystä. Hän kertoo, että juttua varten haastateltiin useita henkilöitä ja kiistan kaikkia osapuolia. Kaikki haastateltavat saivat myös tarkistaa omat kommenttinsa.
Jokisen mukaan kennelin nimen mainitseminen oli oleellinen osa juttua. Tiedot kennelistä olivat Jokisen mukaan pääteltävistä myös Kennelliiton netissä julkaiseman materiaalin perusteella. Kritiikin kohteeksi joutuneen kennelin omistajan päätoimittaja kertoo esiintyneen uutisessa omasta tahdostaan. Omistaja ei ole vaatinut virheen oikaisua tai vastineen julkaisemista.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa (JO 30).
Aamulehden uutisessa haastateltiin Suomen Kennelliiton puheenjohtajaa, joka selitti, miksi yli 700 coton de tuléar -koiraa oli joutunut jalostuskieltoon. Hänen mukaansa yksi kasvattaja oli ilmoittanut vääriä tietoja sukutauluihin ja syyllistynyt Suomen historian suurimpaan jalostushuijaukseen. Puheenjohtaja perusteli sukutaulujen merkitystä esimerkiksi perinnöllisten sairauksien leviämisen estämisellä. Jutun taitossa korostettiin puheenjohtajan kommenttia, jossa hän ilmaisi harminsa syyttömien koiranomistajien ja kasvattajien kärsimisestä tapahtuneen vuoksi. Toimittaja kertoi, missä huijauksesta syytetty kennel sijaitsee. Kennelin nimeltä mainittu omistaja puolestaan kiisti uutisessa väärentäneensä nimiä sukutauluihin ja ihmetteli Kennelliiton toimintaa.
Jutun mukaan Suomessa on noin 6 000 coton de tuléar -koiraa. Koiran polveutumishistorialla on merkitystä, ja omistajilla on oikeus tietää, jos lemmikkieläimen perimässä on epäselvyyksiä. Kennelliitto oli julkaissut asiasta tiedotteen 26.4.2011 ja neuvonut koirien omistajia teettämään koirastaan dna-tunnistemäärityksen, jos he haluavat varmistua koiransa sukutaustasta. Myös Aamulehden jutussa kerrottiin tällaisesta testausmahdollisuudesta. Koiran omistajien ja muunkin yleisön kannalta oli merkittävää, että epätietoisuutta aiheuttanut kennel yksilöitiin eikä epäily kohdistunut muihin kasvattajiin.
Kantelija ei väittänyt, että juttu olisi sisältänyt virheitä. Kennelliiton näkökulmasta huijaus-termi oli ymmärrettävä. Sitä voi käyttää myös muussa kuin rikosoikeudellisessa merkityksessä kertomaan, että yksi osapuoli on livennyt yhteisistä pelisäännöistä. Jutussa ei epäilty kennelin omistajan syyllistyneen rikokseen.
Kiistan osapuolet saivat kertoa uutisessa omat kantansa. Kritiikin kohteeksi joutunut koirankasvattaja tai hänen valtuuttamansa kantelija olisivat voineet olla yhteydessä toimitukseen, jos juttua heidän mielestään olisi pitänyt tarkentaa. He kuitenkin jättivät tämän mahdollisuuden käyttämättä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen