Kantelu 29.8.2022
Kantelu kohdistuu Åbo Underrättelserin päätoimittajan Tom Simolan toimintaan. Kantelun mukaan päätoimittaja päätti torstaina 2.6.2022 olla julkaisematta jo valmiiksi laadittua juttua, joka oli jatkoa lehden selvitykselle turkulaisesta kaupunginvaltuutetusta.
Kantelun ovat tehneet jutun kirjoittanut toimittaja ja kahdeksan Åbo Underrättelserin toimittajaa. Kantelun mukaan Åbo Underrättelserin lähihistoriassa ei ole koskaan aiemmin käynyt niin, että valmis juttu olisi jätetty tyystin julkaisematta. Kantelijat katsovat päätoimittajan saattaneen rikkoa sitä journalistista vaatimusta, että ulkopuolista vaikuttamista ei pidä sallia.
Tapahtumien kulku oli kantelun mukaan seuraava:
ÅU:n toimittaja oli tehnyt laajan selvityksen, joka koski erään Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun kyseenalaisia toimintatapoja. Selvitys julkaistiin kahden aukeaman juttuna sanomalehdessä sekä verkossa. Samana päivänä toimittaja laati jatkojutun, johon hän haastatteli kahta muuta Turun Vasemmistoliiton poliitikkoa. Toinen heistä oli Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Kantelijoiden tulkinnan mukaan puheenjohtajan haastattelussa antamat vastaukset viittasivat siihen, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitäisi kokouksen, jossa käsiteltäisiin valtuuston jäsenestä ÅU:n selvityksessä ilmenneitä asioita. Kantelun mukaan oli siis itsestään selvää, että muutaman päivän kuluttua puheenjohtajaan oltaisiin yhteydessä ja kysyttäisiin, oliko valtuustoryhmä käsitellyt asiaa ja mitä valtuutetun toiminnasta oli keskusteltu.
Kantelun mukaan näistä jatkotoimista oli myös puhuttu toimituksen aamupalaverissa sekä maanantaina (30.5.) että tiistaina (31.5.). Päätoimittaja Simola oli ollut mukana kummassakin aamupalaverissa eikä esittänyt mitään vastalausetta jatkojuttua vastaan.
Torstaina 2.6. toimittaja soitti valtuustoryhmän puheenjohtajalle uudelleen. Kantelun mukaan puheenjohtaja ei halunnut avata asiaa enempää julkisuudessa mutta sanoi, ettei selvitys ollut sisältänyt mitään uutta, joka johtaisi välittömään reagointiin puolueessa. Toimittaja kertoi hänelle, että haastattelu olisi jatkoa hänen aiemmin antamalleen lausunnolle. Tässä hän oli antanut ymmärtää puolueen aikovan reagoida asiaan jollain tavalla, ja että ÅU joka tapauksessa seuraisi asiaa ja kirjoittaisi siitä lisää. Sen uuden tiedon valossa, että puolue ei olisi toiminut millään tavoin tuossa vaiheessa, toimittaja esitti puheenjohtajalle joitakin haastattelukysymyksiä, joihin tämä vastasi.
Pian puhelun päättymisen jälkeen puheenjohtaja lähetti toimittajalle sähköpostin, jossa hän pyysi, että saisi lukea sitaattinsa, jos haastattelusta laadittaisiin juttu. Toimittaja lähetti valmiin jutun hänelle luettavaksi. Vastausta ei tullut vähään aikaan, joten toimittaja soitti ja kysyi, oliko puheenjohtaja saanut artikkelin. Tällöin tämä kantelun mukaan vastasi, että asiassa kestäisi vielä jonkin aikaa, koska hän on lähettänyt tekstin edelleen puolueen ”taustajoukoille”, ja että jos vastauksella oli kiire, niin hänen kantansa oli, ettei juttua saisi julkaista.
Pian tämän jälkeen uutispäällikkö kehotti toimittajaa ottamaan yhteyttä päätoimittaja Simolaan. Kun toimittaja soitti päätoimittajalle, tämä kertoi puheenjohtajan soittaneen hyvin kiihtyneenä ja syyttäneen lehteä Vasemmistoliiton vastaisen agendan ajamisesta. Päätoimittaja Simola pyysi, että toimittaja lähettäisi artikkelin hänelle luettavaksi, jotta voitaisiin katsoa mitä tehtäisiin.
Pian puhelun jälkeen toimittaja sai valtuustoryhmän puheenjohtajalta sähköpostiviestin, jossa tämä kirjoitti, ettei juttua saa julkaista. Heti tämän jälkeen myös päätoimittaja Simola lähetti toimittajalle ja uutispäällikölle viestin, jossa ohjeistettiin, ettei tätä tai mitään muutakaan juttua kaupunginvaltuutetusta saanut julkaista ”jos ei tule esiin jotain täysin uutta, jonka voimme todentaa, ja joka koskee jotain konkreettista”. Kantelun mukaan päätoimittajan perustelu oli: ”Jos jatkamme näin ilman uusia tietoja, on erittäin todennäköistä, että meidän koetaan ajavan asiassa omaa agendaamme”.
Kantelu mukaan jutun julkaisematta jättämistä käsiteltiin toimituksen aamupalaverissa maanantaina 6.6. Kun muutamat läsnäolijat vaativat päätoimittaja Simolaa perustelemaan päätöksensä olla julkaisematta juttua, hän kantelun mukaan perusteli asiaa ainoastaan sillä/sanoi ainoastaan, ettei artikkeli ollut kiinnostava ja ettei se sisältänyt mitään uutta.
Vastaukseen tyytymättöminä Journalistiliittoon kuuluvat toimituksen jäsenet lähettivät Simolalle yhteisen sähköpostiviestin, jossa häntä pyydettiin esittämään journalistiset syyt olla julkaisematta artikkelia. Kantelun mukaan päätoimittajan ainoa perustelu oli, että päätös asiassa oli perustunut juridiseen kokonaisarvioon, jossa oli otettu huomioon useita eri tekijöitä.
Kantelijat katsovat, että päättäessään olla julkaisematta juttua päätoimittaja Simola saattoi rikkoa seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia:
JO 1
Valtuustoryhmän puheenjohtaja, jota julkaisematta jätetyssä jutussa haastateltiin, oli poliittisessa valta-asemassa ja edusti elintä, joka käyttää julkista valtaa. Kantelun mukaan lukijoilla oli oikeus saada tietää, miten tällainen taho ajatteli ja toimi. Päinvastoin kuin päätoimittaja Simola oli väittänyt, kantelijoiden mielestä lukijoiden kannalta olisi ollut kiinnostavaa ja relevanttia tietää, että Vasemmistoliitto ensin kertoi aikovansa ryhtyä asiassa toimiin ja sitten peruikin aikeensa.
JO 2, JO 3
Kantelun mukaan päätoimittaja päätti artikkelin julkaisematta jättämisestä sen jälkeen, kun haastateltava oli ottanut häneen yhteyttä. Ensimmäisessä sähköpostiviestissään, joka koski artikkelin julkaisematta jättämistä, päätoimittaja käytti kantelun mukaan samaa argumenttia kuin mitä hän hetkeä aiemmin oli sanonut haastateltavan käyttäneen tämän syyttäessä ÅU:ta Vasemmistoliiton vastaisen agendan ajamisesta.
JO 19
Kantelun mukaan haastateltavalla ei ollut Journalistin ohjeiden kohdan 19 mukaisia päteviä syitä vaatia artikkelin julkaisematta jättämistä, eikä hänen pyyntöään olisi pitänyt hyväksyä.
Kantelijat ovat liittäneet kanteluun jutun, jonka lehti jätti julkaisematta. Kysymys-vastaus-muotoisessa haastattelussa valtuustoryhmän puheenjohtajalta kysyttiin muun muassa, oliko ryhmä ehtinyt keskustella valtuutetun toiminnasta, millainen vastuu puolueella tai ryhmällä olisi tämän toiminnasta tulevaisuudessa ja oliko hänen toimintansa puolueen politiikan mukaista.
Päätoimittajan vastaus 11.11.2022
Myöhemmin samana päivänä lehden verkkosivuilla julkaistiin jatkojuttu, jossa kerrottiin Vasemmistoliiton näkemyksiä kyseisen valtuutetun toiminnasta. Jatkojuttu julkaistiin myös tiistain 31.5.2022 paperilehdessä. Valtuutetun vastine 28.5.2022 julkaistuun juttuun julkaistiin 30.5. verkkosivuilla ja 31.5. myös sanomalehdessä.
Päätoimittajan mukaan 28.5.2022 julkaistut jutut kirjoittanut toimittaja ei ollut toukokuussa 2022 ÅU Media Oy:n palveluksessa, vaan toimi ulkopuolisena tekstitoimittajana.
Päätoimittaja kertoo saaneensa ensimmäisen kerran tietää tekeillä olleesta jutusta perjantaina 27.5.2022. Hänellä oli tuolloin käytössään vain puhelin, josta pitkää juttua oli vaikea lukea. Päätoimittajan luettua lyhyesti joitakin jutun kohtia hän huomasi, että se näytti perustuvan ensisijaisesti siihen, mitä muut ihmiset olivat kertoneet valtuutetusta. Päätoimittaja piti todennäköisenä, että juttu johtaisi jonkinlaiseen polemiikkiin. Tämän vuoksi päätoimittaja pyysi uutispäällikköä varmistamaan, että artikkeli oli tehty niin, että se kestäisi kriittisen tarkastelun.
Päätoimittaja kertoo pystyneensä lukemaan jutun kokonaan vasta sunnuntaina 29.5.2022. Luettuaan tämän hän ilmoitti lehden toiselle uutispäällikölle, ettei lehti julkaisisi mahdollisen vastineen julkaisemisen jälkeen enempää juttuja aiheesta, ellei siitä tulisi uutta tietoa. Uutispäällikkö ilmoitti olevansa siinä käsityksessä, että toimittaja työstää toista artikkelia. Päätoimittaja toisti, ettei uutta juttua julkaista, ellei se sisällä uutta journalistista tietoa. Päätoimittaja arvioi, että asiaa oli käsitelty riittävästi ja monesta eri näkökulmasta jo 28.5.2022 julkaistuissa jutussa. Päätoimittajan mukaan uutispäällikön vastuulla oli varmistaa, että toimittajat olivat tietoisia lehden julkaisulinjasta ja että julkaisulinjaa noudatettaisiin toimituksen sisältötyössä.
Päätoimittaja toteaa, että Åbo Underrättelserin aamupalaveri on keskustelutilaisuus, jota johtaa työvuorossa oleva uutispäällikkö, joka jakaa työtehtävät palaverin aikana. Aamupalaverissa ei kuitenkaan tehdä julkaisupäätöksiä, vaikka päätoimittaja osallistuu siihen mahdollisuuksien mukaan. Tämän vuoksi toukokuun 2022 lopun aamupalavereissa ei tehty päätöksiä kyseisen toimittajan kirjoittamista jutuista.
Päätoimittajan mukaan ei ole epätavallista, että ulkopuoliset tahot ottavat päätoimittajaan yhteyttä eri artikkeleista sekä ennen niiden julkaisemista että julkaisemisen jälkeen. Tässä tapauksessa päätoimittaja arvioi, että hänelle soitettujen puheluiden määrä oli 5–10. Puheluissa soittajat halusivat ainoastaan ilmaista näkemyksensä tapauksesta.
Kuten kantelussa todetaan, myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja soitti päätoimittajalle. Toisin kuin kantelussa väitetään, keskustelu koski päätoimittajan mukaan vain toimittajan toimintaa haastattelussa. Haastateltu totesi, ettei pitänyt toimittajan tavasta toimia ja että hän koki toimittajan olleen haastattelussa lähes töykeä. Puheenjohtaja on todennut tämän myös Svenska Ylen artikkelissa 2.11.2022.
Puheenjohtajan kanssa käydyn puhelun aikana ei päätoimittajan mukaan keskusteltu lainkaan siitä, mitä Åbo Underrättelser voi tai mitä sen pitäisi julkaista. Keskustelu päättyi päätoimittajan pahoitteluun siitä, että puheenjohtaja oli kokenut tilanteen epämiellyttäväksi.
Kun 28.5. julkaistuun artikkeliin oli saatu vastineet, päätoimittaja keskusteli niiden julkaisemisesta toimittajan kanssa. Päätettiin, että kaupunginvaltuutetun vastine julkaistaisiin sekä verkkosivuilla että sanomalehdessä. Tämä oli päätoimittajan mukaan ainoa keskustelu, jonka toimittaja kävi päätoimittajan kanssa kyseisestä asiasta.
Päätoimittajan mukaan hänen päätöksensä perustui journalistisiin näkökohtiin.
Päätoimittaja viittaa joukkoviestinnän sananvapaudesta annettuun lakiin, jonka mukaan vastaavan toimittajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää vastuullaan olevasta sisällöstä sekä huolehtia muista sananvapauslaissa säädetyistä tehtävistä. Sananvapauslain säännöksellä pyritään korostamaan päätoimittajan/vastaavan toimittajan itsenäistä päätäntävaltaa toimitusorganisaatiossa eli suhteessa toimittajiin ja suhteessa median omistajiin. Päätoimittajan lopullinen päätäntävalta koskee kaikkea hänen vastuullaan olevaa julkaisuun sisältyvää aineistoa, riippumatta sen sisällöstä. Åbo Underrättelserilla on yksi päätoimittaja, joka vastaa kaikesta, mitä sanomalehdessä ja sen verkkosivuilla julkaistaan.
Päätoimittaja toteaa, että omistaja ja muu johto voivat asettaa tiettyjä strategisia puitteita sille, millaista journalismia julkaisu voi ja sen pitäisi julkaista, sekä asettaa tavoitteita julkaisulle/medialle. Päätoimittaja ottaa nämä kehykset huomioon päätöksenteossaan. Päätoimittaja katsoo, että hänellä on yksinomainen oikeus ja velvollisuus päättää sisällöstä, joka julkaistaan Åbo Underrättelserin paperilehdessä tai verkkosivuilla. Kyseistä päätösvaltaa ei voi siirtää, eikä päätoimittaja katso myöskään siirtäneensä sitä lehden toimittajille, omistajille, johdolle tai ulkopuolisille.
Päätoimittaja sanoo työskentelevänsä päätoimittajana sananvapauden puolesta. Sananvapauslain lähtökohtana on hänen mukaansa varmistaa, etteivät toimittajat voi julkaista mitä tahansa työnantajansa tai toimeksiantajansa julkaisussa. Päätoimittaja kertoo muistuttaneensa toimitustaan toistuvasti siitä, että päätoimittajan tulisi tehdä ratkaisevat päätökset, eikä niitä pitäisi tehdä kollegiaalisina päätöksinä toimituksessa.
Päätoimittaja toteaa tehneensä 28.5.2022 julkaistuihin artikkeleihin perinpohjaisesti tutustuttuaan päätöksen, jonka mukaan uusia artikkeleita ei julkaista, ellei jotain olennaisesti uutta ilmene. Päätös perustui ensimmäisen aihetta käsitelleen jutun kiistanalaiseen sisältöön ja siihen, että sekä kaupunginvaltuutettu että Vasemmistoliitto olivat saaneet kommentoida jutun väitteitä. Valtuutettua oli haastateltu juttua varten 28.5.2022 ja hän toimitti lisäksi vastineen, joka julkaistiin 30.5. Vasemmistoliittoa oli haastateltu erillisessä artikkelissa 28.5.
Päätoimittajan mukaan Åbo Underrättelserin strategiana ei ole suuremmassa määrin nostaa esiin yksittäisiä henkilöitä tai poliitikkoja. Kaupunginvaltuutettua koskenut juttu oli perustunut pitkälti yksittäisiin kertomuksiin tapahtumista, joista osa oli melko vanhoja. Åbo Underrättelser oli antanut huomattavasti näkyvyyttä eli kaksi kokonaista aukeamaa jutulle, joka oli koskenut yhden henkilön toimintaa. Henkilö ei ollut päätoimittajan mukaan tunnettu Turussa tai Turun politiikassa, eikä häntä myöskään ollut tuomittu tuomioistuimessa jutussa kuvatuista teoista. Näin ollen keskustelun jatkamiselle aiheesta ei ollut päätoimittajan mukaan journalistisia perusteita.
Päätoimittajan arvion mukaan lehden aiheesta julkaisema juttukokonaisuus oli hyvin suuri, kun otetaan huomioon sen journalistinen konteksti ja asian paikallinen tai yleinen merkitys. Päätoimittaja katsoo, että hänen tehtävänään on varmistaa, että uutinen on oikeassa suhteessa sen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Päätoimittajan mukaan asiassa ei ole myöskään jutun julkaisun jälkeen (11.11.2022 mennessä) tullut ilmi mitään uutta, mikä vahvistaa, että kesällä tehty päätös oli oikea.
Päätoimittaja huomauttaa, että päätökset julkaista tai olla julkaisematta perustuvat useisiin tekijöihin. Tässä tapauksessa päätoimittaja katsoi, että kaikkia asian osapuolia oli kuultu ja että julkaisematon artikkeli ei sisältänyt asiasta mitään uutta, koska Vasemmistoliiton roolista ja mielipiteestä asiassa oli jo julkaistu artikkeli.
Päätoimittaja pitää olennaisena myös sitä, että jutun kirjoittanut toimittaja ei ollut toimituksen palveluksessa. Päätoimittaja katsoo, ettei tosiasiallisesti estänyt julkaisua, vaan päätti olla ottamatta sisään lisää materiaalia käsiteltävänä olevasta aiheesta. Toimittaja oli päätoimittajan näkemyksen mukaan niin ikään ulkopuolinen, jolla ei ollut oikeutta vaikuttaa niihin journalistisiin päätöksiin, joista päätoimittaja on vastuussa.
Kantelussa yksilöityihin Journalistin ohjeiden kohtiin päätoimittaja vastaa seuraavasti:
JO 1
Päätoimittaja katsoo, että Åbo Underrättelser noudatti Journalistin ohjeiden kohtaa 1 julkaisemalla 28.5.2022 kaksi juttua asiasta sekä julkaisemalla myöhemmin myös kaupunginvaltuutetun vastineen.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja kommentoi asiaa 28.5. julkaistussa jutussa. Jutusta kävi selvästi ilmi, että valtuustoryhmä keskustelisi kaupunginvaltuutettua koskevista väitteistä. Mikään jutussa ei viitannut siihen, että Vasemmistoliitto olisi ryhtymässä toimiin asiassa. Arvion tekeminen siitä, ettei jatkojuttu sisältänyt mitään uutta olennaista, kuului päätoimittajan mukaan hänen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa.
JO 2
Päätoimittajan mukaan puheenjohtajan kanssa käydyssä keskustelussa oli kyse vain häntä haastatelleen toimittajan toiminnasta ja tavasta ilmaista asiat puheenjohtajalle. Päätoimittaja ei antanut tämän keskustelun vaikuttaa julkaisupäätökseen, eikä hänellä mielestään ollut mitään syytä antaakaan sen vaikuttaa. Päätoimittaja katsoo, että kantelijat eivät olleet täysin tietoisia hänen ja puheenjohtajan välisen keskustelun sisällöstä ja tekivät sen vuoksi vääriä johtopäätöksiä.
Päätoimittaja toteaa, että hänen on voitava määrittää, kuinka monta samaa aihetta käsittelevää juttua on riittävästi, sillä muunlainen arviointi tekisi liiketoiminnan mahdottomaksi ja vaarantaisi sananvapauslain kontrollimekanismit. Tässä tapauksessa oli päätoimittajan mukaan täysin selvää, että päätöksen tuli perustua hänen arvioonsa asiasta. Mikään ei päätoimittajan mukaan estäisi lehteä kirjoittamasta aiheesta tulevaisuudessa, mikäli uutta tietoa ilmenisi.
JO 3
Päätoimittaja korostaa, ettei puheenjohtaja pyytänyt tai painostanut häntä jättämään juttu julkaisematta. Julkaisematon juttu ei sisältänyt mitään sellaista, jota ei olisi voitu julkaista, muttei myöskään mitään uutta tai journalistisesti merkityksellistä. Päätös siitä, kuinka monta juttua samasta aiheesta julkaistaisiin, kuuluu yksinomaan päätoimittajalle.
JO 19
Kantelijat esittävät, että puheenjohtajalla ei ollut pätevää syytä vaatia, ettei artikkelia julkaista. Tästä syystä kantelijat katsovat, ettei puheenjohtajan väitettyyn pyyntöön olisi pitänyt suostua.
Päätoimittaja kuitenkin toteaa, ettei hän saanut puheenjohtajalta väitettyä pyyntöä eikä perustanut päätöstään miltään osin puheenjohtajan kanssa käymäänsä keskusteluun, vaan edellä esitettyihin journalistisiin perusteisiin. Tässä tapauksessa päätöksenteon journalistinen perusta oli se, että Vasemmistoliiton näkemys asiasta oli jo selvitetty muutamaa päivää aiemmin julkaistussa artikkelissa.
Päätoimittaja toteaa vielä yhteenvetona, että kantelu perustui virheelliseen käsitykseen tapahtumien kulusta, eikä julkaisematta jätetty artikkeli sisältänyt kantelussa väitettyjä uusia tietoja.
Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananvapautta ja julkaisuvapautta. Sananvapauslain mukaan päätoimittaja puolustaa sananvapautta olemalla ylin päättävä ja vastuullinen elin julkaisun journalistisen sisällön suhteen. Vain päätoimittaja voi tehdä päätöksiä julkaisun journalistisesta sisällöstä. Kantelu koskee päätoimittajan päätöstä olla hyväksymättä ja julkaisematta lyhyttä freelancetoimittajan kirjoittamaa jatkojuttua.
Päätoimittaja huomauttaa, ettei Julkisen sanan neuvostolla ole toimivaltaa julkaisupäätöksiin liittyvissä asioissa, eivätkä toimitus tai päätoimittaja voi siirtää päätösvaltaa neuvostolle. Päätoimittaja katsoo, että Julkisen sanan neuvosto ei näin ollen voi päättää, oliko hänen päätöksensä oikea vai ei, vaan neuvosto voi ainoastaan päättää, oliko hänen päätökselleen journalistiset perusteet tai onko hän antanut jonkun ulkopuolisen vaikuttaa itseensä. Itse julkaisupäätöstä koskeva päätös vaarantaisi päätoimittajan näkemyksen mukaan sananvapauslain ja Journalistin ohjeiden perusperiaatteita päätoimittajan riippumattomuudesta ja päätösvallasta. Tiedotusvälineillä ja niiden päätoimittajilla on oltava oikeus päättää julkaisujen sisällöstä.
Ratkaisu
JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
Åbo Underrättelser julkaisi kriittisen jutun turkulaisen kaupunginvaltuutetun toimintatavoista. Lehti jatkoi uutisointia jutulla, jossa muun muassa puolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja kommentoi ensimmäisessä jutussa esiin tulleita tietoja. Viisi päivää myöhemmin toimittaja haastatteli puheenjohtajaa seurantajuttua varten. Haastattelun jälkeen puheenjohtaja soitti päätoimittajalle. Puheenjohtaja myös lähetti toimittajalle viestin, jossa kielsi haastattelunsa julkaisun. Päätoimittaja päätti, että haastattelua ei julkaista.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että päätösvalta juttujen julkaisemisesta kuuluu viime kädessä päätoimittajalle. Neuvosto arvioi ratkaisua tehdessään vain sitä, syntyikö päätös journalistisin perustein ja luovutettiinko päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja että päätoimittaja ovat kertoneet julkisuudessa, ettei puheenjohtaja vaatinut heidän välisessään puhelussa jutun julkaisematta jättämistä. Neuvosto muistuttaa, että jo yhteydenotot sinällään saattavat sisältää vaikutusyrityksiä ja vaikutusyrityksiin on suhtauduttava toimituksissa kriittisesti.
Neuvosto katsoo, että tässä tapauksessa puhelu päätoimittajalle saattoi johtaa jutun tarkempaan journalistiseen arviointiin. Neuvosto ei kuitenkaan löydä viitteitä siitä, että puhelu olisi vaikuttanut journalistisen arvioinnin lopputulokseen.
Ei ole näyttöä myöskään siitä, että haastatellun toimittajalle esittämä vaatimus jättää haastattelu julkaisematta olisi vaikuttanut Journalistin ohjeiden kohdan 19 vastaisella tavalla päätoimittajan päätökseen.
Neuvosto toteaa, että päätoimittajalla oli riittävät journalistiset perusteet olla julkaisematta juttua. Näitä perusteita olivat, että aiheesta oli jo aiemmin kerrottu laajasti eivätkä haastatellulta saadut lisälausumat tarjonneet konkreettista uutta tietoa asiasta. Neuvosto katsoo, että päätoimittaja ei laiminlyönyt velvollisuuttaan torjua painostus eikä luovuttanut päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Jutun julkaisematta jättäminen ei myöskään loukannut yleisön oikeutta saada tietoa Journalistin ohjeiden kohdan 1 tarkoittamalla tavalla.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Åbo Underrättelser ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.