KANTELULänsi-Suomi julkaisi 26.3.2002 päätoimittaja Pauli Uusi-Kilposen 50-vuotishaastattelun, jossa viitattiin Uusi-Kilposen journalistiseen taustaan. Kantelijan mielestä päätoimittaja Uusi-Kilposen kommentti, jonka mukaan hän olisi ollut perustamassa Uusi Raumaa, oli virheellinen. Kantelija kertoo vaatineensa lehteä oikaisemaan tiedon, mutta lehti ei ole julkaissut pyydettyä oikaisua. LEHDEN VASTAUSLänsi-Suomen vastaava päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen toteaa vastauksessaan, että hän ei ole antanut kantelijan väittämää kommenttia. Kyse oli jutun tehneen toimittajan arviosta, jota toimittaja pitää oikeana siksi, että jutussa haastateltu päätoimittaja on ollut Uuden Rauman kehitystyössä mukana vahvalla panoksellaan lehden alkuvaiheista lähtien, ensin toimittajana, sitten toimitussihteerinä ja päätoimittajana. Näin ollen oikaisuun ei ollut asiaperusteita. Lisäksi oikaisupyyntö tuli toimitukseen kohtuuttoman pitkällä viiveellä, vasta kolmen viikon kuluttua jutun julkaisemisesta. RATKAISUPäätoimittaja Pauli Uusi-Kilposen 50-vuotishaastattelussa esiteltiin hänen uraansa journalistina ja kerrottiin, että ”hän oli perustamassa kaupunkilehti Uusi Raumaa ja toimi lehden toimitussihteerinä vuosina 1984 – 1987”. Kantelun mukaan perustamista koskenut väite oli virheellinen.Journalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeiden 18. kohta edellyttää, että virheellinen asiatieto oikaistaan viivytyksettä, joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Oikaisuvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos virhe on vähäinen tai itse asiaan nähden epäolennainen. Oikaisun tarvetta ja toteuttamistapaa joudutaankin harkitsemaan aina tapaus kerrallaan. Neuvoston mielestä lehden kehitystyössä sen alkuvaiheista lähtien mukana olleen henkilön voidaan sanoa olleen perustamassa lehteä. Päätoimittaja Uusi-Kilposen nimi ei esiinny Uusi-Rauma lehden perustamisasiakirjoissa, mutta esitetyn selvityksen perusteella hän oli ollut mukana käynnistämässä lehden toimintaa. Näin ollen jutussa ei ollut oikaisua vaatinutta asiavirhettä. Enintään kyseessä oli epätarkkuus, jolla ei kuitenkaan ollut merkitystä jutun kokonaisuuden kannalta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsi-Suomi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se ei julkaissut kantelijan vaatimaa oikaisua.
Menu