7885/UL/21

Vapauttava

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Kantelu 17.11.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 20.10.2021 verkkosivuillaan julkaisemaan toimittajan kommenttijuttuun Koronarokotteista tulvii haittavaikutuksia, mutta se ei tarkoita rokotteiden olevan haitallisia.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe, kun siinä väitetään, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjen koronarokotteiden haittavaikutusilmoitusten vakavuusarvio on aina ilmoittajan itsensä tekemä. Kantelija on tehnyt asiasta sähköpostitse korjauspyynnön, jossa hän on viitannut Fimean nettisivuilta löytyvään tietoon: ”Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio on ilmoittajan tekemä. Jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee Fimea.” Lehti ei ole tehnyt korjausta.

Päätoimittajan vastaus 7.2.2022

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että koronarokotteista tehtyjä haittavaikutusilmoituksia käsittelevässä mielipiteellisessä tekstissään toimittaja pyrki asettamaan haittavaikutukset mittakaavaan ja arvioimaan sitä, mitä niiden perusteella pystyy päättelemään rokotteiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Fimean tilastoimien ilmoitusten kokonaismäärä on huomattavan iso, mutta onko kansalaisen niiden perusteella syytä ollaan huolissaan, ja mikä osa haitoista on vakavia.

Päätoimittaja toteaa, että kirjoitus oli näkemyksellinen teksti, ei uutisjuttu. Juttu oli vinjetoitu kommentiksi, ja siinä kirjoittaja pyrki tosiasioihin nojaten tekemään ilmiötä suhteellistavia päätelmiä haittavaikutusriskeihin liittyen. Vapausasteita on tavanomaista uutisjuttumuotoa enemmän. Kirjoitus tukeutui vahvasti asiantuntija-arvioihin, joita esitettiin jutun sisällä myös haastattelumuodossa. 

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva väite koskee sitä, mihin ja kenen käsitykseen haittailmoituksessa esitetty vakavuusarvio perustuu.  Tekstissä todettiin, että ”vakavuusarvio on aina ilmoittajan itse tekemä ja ilmoituksen voi antaa kuka tahansa. Fimea ei voi jälkikäteen muuttaa ilmoittajan arviota vakavasta ei-vakavaksi”. Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoituksessa esitetty väite pitää paikkansa. Fimea toteaa muun muassa verkkosivuillaan, että ”haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen haittojen välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu”. Rokotteen hyödyistä ja haitoista voidaan tehdä päätelmiä vasta, kun kaikki käytettävissä olevat tiedot ovat läpikäyneet tieteellisen arvioinnin, joka on osa rokotteen jatkuvaa turvallisuusseurantaa. Haittavaikutusilmoitus kuvastaa siten rokotteen saaneen henkilön subjektiivista kokemusta, eikä Fimea lähde tätä jälkikäteen ilmoituksesta muuttamaan vakavasta ei-vakavaksi. Lääketieteellisin perustein ilmoitus voidaan kuitenkin korottaa ei-vakavasta vakavaksi.

Lääketurvatoiminnassa haittavaikutus katsotaan Fimean mukaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman. Kaikki haittavaikutusten ilmoittajat eivät seuraa näitä kriteereitä, vaan saattavat tehdä vakavuusarvioinnin omaan kokemukseensa ja näkemykseensä perustuen.

Koronarokoteilmoituksille tehdään Fimeassa kiireellisyysarvio, ja lääketieteellisesti kiireellisimmiksi arvioidut ilmoitukset käsitellään ensin. ”Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio perustuu ilmoittajan arvioon, jota Fimea ei voi muuttaa vakavasta ei-vakavaksi”, kertoo lääkevalmisteiden arviointiprosessin johtaja Fimean verkkosivuilla. ”Toivommekin, etteivät ilmoittajat arvioisi vakavaksi tyypillisiä ja ohimeneviä haittoja, jotka on jo tunnistettu ja lueteltu pakkausselosteessa, kuten rokotuskohdan kipu, kuume tai päänsärky.”

Päätoimittajan mukaan Fimeaa ja sen verkkosivuilla aihetta kommentoivaa johtajaa on syytä pitää alan parasta asiantuntemusta edustavana tahona Suomessa. Päätoimittajan mukaan lausunto vastaa hyvinkin täsmällisesti Helsingin Sanomien julkaisemassa kommentissa esitettyä näkemystä. Tätä on perusteltua pitää arviona, joka kuvastaa asioiden tosiasiallista tilaa. Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitusten koosteen yhteydessä olevassa alaviitteessä Fimea toteaa yksiselitteisesti, että ”ilmoituksessa esitetty vakavuusarvio on ilmoittajan tekemä. Jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee Fimea”.

Kantelussa perustellaankin HS:n kommentissa esitetyn tiedon paikkansapitämättömyyttä sillä, että Fimea tekee tarvittaessa haittavaikutusilmoituksen vakavuusarvion. Päätoimittajan mukaan tämä koskee kuitenkin vain sellaisia tilanteita, joissa ilmoittaja itse ei ole esittänyt vakavuusarviota tapauksestaan. Selkeä pääkäytäntö on se, että ilmoittaja tekee itse arvion, ja Fimean arvio liittyy vain puutteellisten ilmoitusten täydennykseen niiden vastaanoton eli ilmoittamisen jälkeen. Näissäkin tapauksissa on päätoimittajan mukaan todennäköistä, että Fimean tekemä ilmoituksen vastaanoton jälkeinen vakavuusarvio perustuu pitkälti ilmoittajan esittämään tapauskuvaukseen. Fimea on esittänyt jutussa ja edellä kuvatun mukaiset vakavuusarvioinnin periaatteet myös Twitter-viestinnässään 27.5.2021.

Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa ja siitä yksilöidyssä tekstikohdassa ei ole oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä. Haittavaikutusilmoitus ja siinä esitetty vakavuusaste on lähtökohtaisesti ilmoittajan itsensä tekemä. Kaikki Fimealle lähetetyissä haittavaikutusilmoituksissa esitetyt vakavuusarviot ovat ilmoittajan itsensä tekemiä. Juuri nämä ilmoittajien tekemät omaehtoiset haittavaikutusilmoitukset vakavuusarvioineen olivat jutussa tarkasteltavana.

Jos lomake on puutteellisesti täytetty, Fimea voi poikkeuksellisesti täydentää vakavuusarviota. Kyse on jälkikäteisestä arviosta, ei jutun tarkoittamasta, ilmoitukseen jo sisältyvästä tiedosta. Tällöinkin vakavuusarvion lähtökohtana on päätoimittajan mukaan ilmoittajan esittämä tapahtuma- ja oirekuvaus. Ilmoitusten mahdollisia puutteellisuuksia täydentävä poikkeusmenettely ei ole pääsääntö, eikä jälkikäteistäydennys edusta jutun fokuksessa ollutta ilmoitusmenettelyä periaatteena. Fimean HS:lle 21.1.2022 antaman tiedon mukaan vain noin 10 prosentissa tapauksista Fimea joko täydentää ilmoittajan puolesta vakavuusarviokohdan tai korottaa vakavuusastetta.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomat julkaisi toimittajansa kommenttikirjoituksen, jossa käsiteltiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjä koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia. Tekstissä todettiin, että ilmoituksen vakavuusarvio on aina ilmoittajan itsensä tekemä. Kantelija pyysi kohtaan korjausta siksi, että jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee ilmoittajan puolesta Fimea.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Vaikka Fimea voi tarvittaessa täydentää haittavaikutusilmoituksen tietoja, perustuu vakavuusarvio Fimeankin tekemänä ilmoittajan antamiin tietoihin. Siksi lehdellä oli perusteet kommenttikirjoituksessaan tulkita, että ilmoituksen vakavuusarvio on aina ilmoittajan itsensä tekemä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.