6511/AL/17

Vapauttava

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Kantelu 1.3.2017

Kantelu kohdistuu Kotilieden verkkosivuillaan 24.2.2017 julkaisemaan juttuun ”Parisuhde voi selvitä uskottomuudesta – Väestöliiton psykologi kertoo, miten”.

Parisuhde voi selvitä uskottomuudesta – Väestöliiton psykologi kertoo, miten

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Jutun kärki, taustatiedot ja anonyymit sitaatit on kopioitu suoraan toimittajien Tuija Sorjasen ja Sanna Raita-ahon journalistisesta tietokirjasta Toisen kanssa – tarinoita kolmiodraamoista.

Kantelija toteaa, että kirjaan viitataan ainoastaan artikkelin lopussa, jossa mainitaan, että sitaatit on otettu kirjasta.

Kirjan sisältöä on käytetty niin laajalti artikkelin koostamiseen, että laajempi lähdemaininta olisi kantelijan mukaan ollut hyvien journalististen tapojen mukaista.

Kotilieden vastaus 11.4.2017

Päätoimittaja Saija Hakoniemen mukaan Kotiliesi.fi:n verkkotoimittaja ryhtyi 23.2.2017 tekemään juttua uskottomuudesta näkökulmanaan erityisesti uskottomuudesta selviäminen. Hän haastatteli aiheesta Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologia.

Päätoimittaja kirjoittaa, että aihetta käsitellään jatkuvasti tiedotusvälineissä eri näkökulmista, eivätkä kysymykset perustuneet erityisesti kantelijan mainitsemaan teokseen. Tuija Sorjasen ja Sanna Raita-ahon tuoretta tietokirjaa Toisen kanssa – tarinoita kolmiodraamoista (Into) käytettiin normaaliin tapaan haastattelun taustamateriaalina. Muilta osin juttu perustui toimituksen omaan tiedonhankintaan.

Päätoimittaja toteaa, että toimituksella on oikeus käsitellä esimerkiksi ajankohtaisen kirjan, elokuvan tai teatterikappaleen esiin nostamia asioita vapaasti. Sorjasen ja Raita-ahon teos on 183-sivuinen haastattelukirja, jossa uskottomuuden eri näkökulmasta kokeneet suomalaiset kertovat tuntemuksistaan. Lisäksi kirjassa on lukuja, jossa asiaa pohditaan asiantuntijoiden sekä tieteellisten julkaisujen kautta.

Päätoimittaja toteaa, että Kotiliesi.fi:n toimittaja liitti artikkeliin kolme kursivoitua sitaattia teoksesta. Jutun lopussa mainittiin selkeästi, että kyse on tuoreen kirjan lainauksista. Myös kirjoittajien nimet, teoksen koko nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi mainittiin asianmukaisesti. Jutun julkaisemisen jälkeen artikkelin kirjoittanut verkkotoimittaja lähetti vielä Into Kustannukseen viestin, jossa hän kertoi käyttäneensä Toisen kanssa -teosta verkossa julkaistussa artikkelissa. Vastauksessa kustantajan edustaja kiitti tiedosta ja artikkelista eikä vaatinut juttuun lisää lähdemainintoja.

Journalistin ohjeiden 7. kohdassa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Lainaamisesta annetun periaatelausuman 4279/L/10 mukaan lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. 

Päätoimittajan mukaan Kotiliesi.fi:n juttu perustuu kuitenkin lähes täysin omaan tiedonhankintaan eli psykologin haastatteluun, vaikkakin ideaa on jalostettu tuoreen kirjan pohjalta. Lainauksia teoksesta käytettiin, mutta ne dokumentoitiin asianmukaisesti.

Päätoimittajan mukaan jutussa ei rikottu hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Kotiliesi käsitteli verkkosivujensa pitkässä jutussa pettämistä. Jutun kärkenä oli lehden tekemä psykologin haastattelu. Idea oli saatu vasta julkaisusta tietokirjasta.

Lehti julkaisi jutussa kolme pitkää suoraa lainausta tietokirjassa kerrotuista tarinoista. Lähteenä käytetty kirja mainittiin vasta jutun lopussa.

Julkisen sanan neuvoston vuonna 2010 antaman periaatelausuman mukaan lähde on syytä tuoda esiin näkyvästi, jos juttu perustuu toisen työlle. Lausumassa todetaan myös, että toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti.

Vaikka jutun yhtenä lähteenä oli tietokirja, se perustui suurimmaksi osaksi lehden omaan tiedonhankintaan eli haastatteluun.

Neuvosto toteaa, että lukijalle saattoi aluksi jäädä epäselväksi, mistä jutussa julkaistut sitaatit olivat peräisin. Ne oli kuitenkin erotettu typografisesti kursivoimalla, joten ne erottuivat toimittajan kirjoittamasta tekstistä. 

Neuvoston mukaan jutun sitaattien lähde olisi ollut hyvä kertoa jo aiemmin eikä vasta tekstin lopussa. Lähdemerkintä jutun lopussa täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden ja niitä täydentävän periaatelausuman perusvaatimukset.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kotiliesi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.