Kantelu 18.4.2016
Kantelu kohdistu Aamulehden verkkosivuilla 17.4.2016 julkaistuun juttuun ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? Toimittaja Matti Kuusela etsi käsiinsä pahimman kaikista”.
Kantelu kohdistui ainoastaan jutun verkkoversioon. Kantelijan mukaan Aamulehden juttu on rasistinen ja loukkaa sekä naisten että lasten ihmisarvoa. Hänen mukaansa juttua oli myös kommentoitu asiattomasti. Kantelija on pyytänyt jutun ja kommenttien poistamista, mihin lehti ei ole suostunut.
Aamulehden vastaus
Päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että päätoimittaja kiistää ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on hänestä aiheeton.
Jokisen vastaus on seuraava:
”Tähän kanteluun on äärettömän vaikea vastata, sillä en tunnista kantelun perustetta ollenkaan. Matti Kuuselan ja Emil Bobyrevin erinomainen kokonaisuus tulee osallistumaan – ja menestymään – tämän vuoden journalismikilpailuissa. Se on parasta mahdollista laatujournalismia.
Reportaasi Sortavalasta Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? (17.4.2016) on erinomaisesti kirjoitettu, toimittaja ja kuvaaja työskentelevät klassisen reportaasijournalismin periaatteiden mukaan ja vievät lukijat paikkoihin ja tilanteisiin, joihin emme todennäköisesti koskaan tule pääsemään. Kaksikko katsoo todellisuutta myös kohtisuoraan, sillä hyvän journalismin on oltava rehellistä, kerrotaan sitten söpöistä tanssikoululaisista tai sortavalaisesta tyttöbaarista.
Kuuselan ja Bobyrevin ihmiskuvaus on erittäin lämmintä, inhimillistä ja kohdetta arvostavaa. Haastateltavia myös suojellaan esimerkillisesti.
Kantelija otti yhteyttä toimitukseen ja toivoi jutun poistamista netistä. Hän ei ole mitenkään asianosainen, kirjoituksesta ei ole osoitettu virhettä ja kirjoituksen poistaminen muutenkin on mahdoton ajatus. Kirjoituksesta käytiin kommenttiosuudessa noin kaksi vuorokautta keskustelua, joka jakaantuu voimakkaasti kirjoitusta kehuviin ja moittiviin kommentteihin. Hyvän journalismin merkki sekin. Toki positiivisia kommentteja on ylivoimaisesti enemmän.
Kiistän ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on aiheeton.”
JSN kysyi myöhemmin Aamulehdeltä, ovatko jutussa haastatellun lapsiryhmän ohjaaja, lapset ja vanhemmat olleet tietoisia, että jutun juonellisena teemana on Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Päätoimittaja Jussi Tuulensuu toimitti vastauksen Jokisen loman takia.
Tuleensuun mukaan juonellisena teemana on matkustaa Sortavalaan ja ottaa selvää, mitä Venäjälle ja venäläisille naisille kuuluu. Toimittaja ja kuvaaja ovat kysyneet luvan lasten tanssiesityksen kuvaamiselle tanssikoulun opettajalta ja kahdelta työntekijältä. Heille kerrottiin, että toimittaja ja kuvaaja tekevät Aamulehteen reportaasia Sortavalasta ja siitä, millaisia ovat venäläiset naiset. Koska tanssiesitykset valmisteltiin seuraavaksi päiväksi ja lapset kävivät välissä kotona, voi olettaa, että myös vanhemmat ovat tulleet tietoisiksi jutun kontekstista.
JSN täsmensi myöhemmin, kerrottiinko tanssikoulussa siitä, että jutussa etsitään Sortavalan ruminta huoraa. Sitä ei ollut kerrottu.
Ratkaisu
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014
Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jossa toimittaja ja kuvaaja matkustivat Venäjälle tapaamaan venäläisiä naisia. Samasta aiheesta julkaistiin juttu myös lehden printtiversiossa. Kantelu kohdistui kuitenkin vain verkkoversioon, joten Julkisen sanan neuvosto ei ota päätöksessään kantaa printtiversioon, jonka otsikko- ja kuvitusratkaisut poikkesivat verkkojulkaisusta.
Verkkojutun otsikossa kysytään ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista” ja kerrotaan, että toimittajan tavoitteena on etsiä ”pahin kaikista”. Jutun alussa tarkennetaan, että tavoitteena on etsiä ”Sortavalan rumin huora”.
Jutun edetessä toimittaja ja kuvaaja tapaavat useita venäläisiä naisia. Kun jutun juonelliseksi rakenteeksi on valittu ”Sortavalan rumimman huoran” etsiminen, juttua voi tulkita siten, että venäläiset naiset esiintyvät tekstissä potentiaalisina huorina asiaankuulumattomalla ja halventavalla tavalla, jollaisella lehti tuskin käsittelisi suomalaisia naisia ja lapsia.
Naisia kuitenkin kuvataan reportaasissa asiallisesti, ja juttua voi tulkita myös niin, että kirjoittajan tavoitteena on ollut venäläisiin naisiin kohdistuvien ennakkoluulojen purkaminen.
Sananvapauden näkökulmasta myös monitulkintainen ja jonkun mielestä mautonkin teksti pitää voida hyväksyä.
Julkisen sanan neuvosto pitää kuitenkin tuomittavana sitä, miten jutussa käsitellään tanssia harrastavia lapsia.
Jutun keskeisimmiksi henkilöiksi nousevat baarissa tanssiva prostituoitu sekä ryhmä tanssia harrastavia pikkutyttöjä. Juttu päättyy jutussa nimettyä pikkutyttöä esittävään lähikuvaan sekä tyttöjen tanssia kuvaavaan videoon.
Pikkutyttöjen käsittelytapa olisi jutun asiayhteydestä irrotettuna asiallinen, mutta jutun juonirakenne yhdistää heidät prostituutioon. Juttua voi lukea niin, että siinä lähdetään etsimään ”ruminta huoraa”, mutta löydetään tanssivia lapsia. Prostituoitu ja pikkutytöt myös rinnastuvat, kun jutussa kuvataan rinnakkain pikkutyttöjen ja prostituoidun tanssimista ja spekuloidaan prostituoidun mahdollisilla balettitunneilla, vaikka niistä ei edes tiedetä mitään.
JSN:n lapsia koskevan periaatelausuman mukaan lapsilla on oikeus tulla suojelluiksi ja vastuu tästä kuuluu aina toimitukselle. Tässä tapauksessa lapsille aiheutuvat seuraukset voivat olla erityisen haitallisia, sillä tunnistettavissa olevat lapset yhdistyvät maksulliseen seksiin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Ulla Järvi, Paula Paloranta, Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Johanna Vehkoo ja Heikki Valkama.
Vapauttavaa äänestivät:
Heikki Kuutti, Antti Kokkonen ja Hannu Helineva.