Kantelu 24.10.2015
Kantelu kohdistuu Länsiväylässä 23.10.2015 julkaistuun juttuun ”Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”. Kantelija perustaa kantelunsa Journalistin ohjeiden kohtiin 8 ja 15 eli totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja otsikon vastaavuuteen.
Otsikko viittaa kantelun mukaan kielellisesti tilanteeseen, jossa tunnettu poliitikko hakisi vieraan maan kansalaisuutta ja olisi aikeissa muuttaa omaa nimeään. Todellisuudessa artikkelista käy ilmi, että Väyrynen on hakeutunut Viron ns. e-kansalaiseksi, joka on verrattavissa erilaisiin yritys- ja muihin rekistereihin rekisteröitymiseen esimerkiksi Suomessa – teknisesti edistyneemmällä tavalla. Maan kansalaisuuden kanssa perustuslaillisessa mielessä asialla ei ole mitään tekemistä.
Otsikoinnin osa ”haluaa muuttaa nimeä” viittaa kantelijan mukaan ajatuksellisesti siihen, että Paavo Väyrynen haluaisi muuttaa omaa nimeään. Tästäkään ei kuitenkaan ole kyse, vaan Väyrynen esitti ajatuksen, että Suomessa pitäisi kutsua Viro-nimistä valtiota jatkossa Eestiksi maan oman kielen mukaan.
Kantelija katsookin, että Länsiväylä-lehden artikkelissa otsikolle ei löydy sisällöstä vastaavuutta (ohje 15) ja asiassa ei otsikon osalta ole edes aikomusta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (ohje 8).
Länsiväylän vastaus 17.11.2015
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että kantelun perusteet ovat kielelliseen tulkintaan liittyviä. Otsikon kuvaus ”Väyrynen haluaa hakea Viron kansalaisuutta” viittaa Viron e-kansalaisuuden hakemiseen. Otsikossa todetaan lisäksi, että [Väyrynen haluaa] ”muuttaa nimeä”. Molemmat asiat ovat tosia.
Paavo Väyrynen on hakenut Viron valtion e-kansalaisuutta, joka antaa kansalaisuuden saaneille erikoisetuja mm. viranomaisasioiden ja vastaavien rekisteröitymisen yms. liikeasioiden hoitamisessa. Tästä tosiasiasta ei voi Pietilän mukaan olla kiistaa. Väyrynen haluaa rekisteröityä Viron kansalaisuusrekisteriin varsinaista täyskansalaisuutta keveämmällä tavalla.
Väyrynen haluaa myös muuttaa Viron valtion suomenkielisen nimen Eestiksi. Jutussa kerrotaan, että ”Viron e-kansalaisena hän [Väyrynen] ottaa esille asian, joka on vaivannut pitkään”, eli Viron suomenkielisen nimen. Päätoimittajan mukaan Väyrynen katsoo, että e-kansalaisuuden myötä hänellä on vahvempi vaikutusvalta Viron asioihin kuin pelkkänä Suomen kansalaisena. Kansalaisuuden hakeminen ja Viron nimen muuttaminen liittyvät vahvasti toisiinsa, kuten jutun otsikossa on kerrottu. Kansalaisuutta ja nimen vaihtamista ei ole kytketty toisiinsa perusteetta.
Toimitus on Pietilän mukaan rakentanut otsikon tarkkaan harkiten ja tosiasioissa pysyen. Väyrynen hakee uutta kansalaisuutta, joka poikkeaa Suomen kansalaisuudesta. Nimen vaihtamisen osalta otsikossa lukee ”vaihtaa nimeä” eikä ”nimeään tai nimeänsä”. Tarkassakin kielellisessä analyysissä otsikon ilmaisu on täysin oikea eikä viittaa Väyryseen itseensä. Tästä viittauksesta ei voi olla epäselvyyttä.
Kantelun perustelut ovat kantelijan omien päätelmien tulosta tai kantelija ei ole ymmärtänyt suomen kielen ilmaisun yksityiskohtia. Kantelija tulkitsee kansalaisuuden hakemisen ja nimen vaihtamisen eri tavalla kuin, mitä Länsiväylän toimitus on tarkoittanut. Varsinaisessa uutisessa ei ole millään tavalla epäselvää, millaisesta kansalaisuuden hakemisesta tai minkä nimen vaihtamisesta on kysymys.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Länsiväylän otsikon ”Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä” voi käsittää, kuten kantelija sen oli ymmärtänyt, ja kuten päätoimittaja toteaa, otsikko on tarkkaan harkittu.
Kyseessä on ns. klikkausotsikko, joka koettelee Journalistin ohjeiden kohdan 15 rajoja. Vaikka tämän tyyppiset klikkausotsikot eivät välttämättä riko Journalistin ohjeita, neuvosto pitää niitä arveluttavina. Itse jutusta kuitenkin selviää, että kysymys on e-kansalaisuudesta ja Viron nimen muuttamisesta Eestiksi. Neuvoston mukaan otsikon ei tarvitse olla täsmällinen ja yksiselitteinen, jos itse jutusta selviää, mistä on kysymys.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsiväylä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta ja Juha Honkonen.
Langettavaa äänestivät:
Pirjo Auvinen, Venla Mäntysalo ja Heikki Valkama.