5551/SL/14

Vapauttava

Uutisessa oli useita olennaisia virheitä. Lehti korjasi ne julkaisemalla kokonaan uuden jutun useita päiviä myöhemmin. Viiveen aiheutti monimutkaiseen asiakokonaisuuteen perehtyminen ja yksittäisten faktojen tarkistus.

Kantelu 30.6.2014

Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomissa 22.5.2014 julkaistuun uutiseen “Luontaistuotekaupat myyvät valmisteita laittomasti – ostajakin rikkoon lakia”, http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/05/22/luontaistuotekaupat-myyvat-laitonta-tavaraa—ostajakin-rikkoo-lakia
siitä samana päivänä tehtyyn jatkojuttuun “Valmistaja: Fimea on todennäköisesti lisännyt 5-htp:n muuntohuumeiden joukkoon erehdyksessä” http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/05/22/valmistaja-fimea-on-todennakoisesti-lisannyt-5-htpn-muuntohuumeiden-joukkoon-erehdyksissa
 ja 2.6.2014 julkaistuun oikaisuun “Oikaisu: Luontaistuotekaupat eivät ole myyneet laittomia valmisteita”. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/06/02/oikaisu-luontaistuotekaupat-eivat-ole-myyneet-laittomia-valmisteita

Kantelijat ja kuvassa olleen tuotteen valmistaja olivat yhteydessä toimittajaan uutisen julkaisupäivänä ja osoittivat, että jutussa oli useita asiavirheitä. Kantelijoiden mukaan jutussa mainittu 5-HTP-valmiste oli laillisesti myynnissä eivätkä ostaja ja myyjä siten rikkoneet lakia. Tämän vahvistivat kantelijoille 23.5.2014 lääkeviranomainen Fimean ja elintarvikevalvonnasta vastaavan Valviran edustajat.

Kantelijoiden mukaan toimittaja ei tarkistanut tietoja ravintolisiä valvovalta Eviralta riittävän hyvin. Tuolloin olisi selvinnyt, että jutussa mainituista 5-HTP-ravintolisistä on jätetty asianmukaiset ilmoitukset, eikä lakia riko myyjä eikä ostajakaan.

Lehti julkaisi 22.5.2014 jatkojutun “Valmistaja: Fimea on todennäköisesti lisännyt 5-htp:n muuntohuumeiden joukkoon erehdyksessä”. Jutussa kerrottiin, toisen kantelijan edustajan sitaatissa, että luontaistuotekaupat tekevät ilmoituksen Eviralle. Kaupat eivät kuitenkaan tee ilmoituksia, vaan valmistajat ja maahantuojat. Asiavirheestä huomautettiin heti jutun ilmestyttyä, mutta se korjattiin vasta 28.5.2014.

Kantelun mukaan lehti sai heti julkaisupäivänä tiedot asiavirheistä, mutta julkaisi oikaisun vasta 2.6.2014 usean yhteydenoton ja oikaisupyynnön jälkeen. Kantelijan mielestä virheet olivat vakavia ja aiheuttivat suurta julkisuushaittaa kaupoille ja kuvituskuvassa olleen valmisteen edustajalle. Uutisen perusteella STT teki jutun, joka levisi nopeasti kymmeniin lehtiin, verkkosivuille ja radiouutisiin. Lisäksi uutisessa väitettiin ostajan rikkovan lakia. Tätä ei kantelun mukaan ole oikaistu missään vaiheessa.

Etelä-Suomen Sanomat kuvitti uutisensa Solgarin 5-HTP-ravintolisästä otetulla kuvalla. Valmisteen edustaja osoitti lehdelle, että valmiste on laillisesti myynnissä luontaistuotekaupoissa. Yrityksen pyynnöistä huolimatta lehti ei suostunut poistamaan tuotteen kuvaa uutisen yhteydestä.

Kantelun tekijät toteavat, että Etelä-Suomen Sanomat on oikaissut virheellisen uutisen. He kuitenkin pitävät virheitä niin vakavina, että haluavat Julkisen sanan neuvoston ratkaisun lehden menettelytavoista.

Etelä-Suomen Sanomien vastaus 25.8.2014

Päätoimittaja Heikki Hakala vastaa, että 22.5.2014 julkaistun uutisen lähtökohtana oli, että 5-HTP ei ole ravintolisä vaan lääkeaine, jonka myynti edellyttää reseptiä. Toimittaja haastatteli asiasta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean yliproviisoria. Hän totesi, ettei tiedä miksi 5-HTP:tä sisältäviä ravintolisiä on luontaistuotekaupoissa myytävänä, mutta ”sitä ei kyllä pitäisi myydä”.

Artikkelin julkaisemisen jälkeen Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto oli yhteydessä Etelä-Suomen Sanomiin ja vaati oikaisua. Lehti ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan voinut lähteä pelkästään tämän vaatimuksen perusteella oikaisemaan jutussa esitettyjä tietoja. Liitto ei ole omassa asiassaan niin luotettava taho, että sen esittämä oikaisuvaatimus olisi ollut ilman lisäselvityksiä sellaisenaan julkaisukelpoinen.

Etelä-Suomen Sanomien tarkistuksissa selvisi, että kyse on erittäin monimutkaisesta asiasta. Lehti ei päätoimittajan mukaan alun perinkään saanut Fimealta riittävän yksiselitteistä tietoa. Fimea on viranomainen, jolta saamiaan tietoja toimituksen on pakko pitää lähtökohtaisesti oikeina, sillä niiden oikeellisuutta on käytännössä mahdoton tarkistaa muusta lähteestä. Sen lisäksi eri lähteet antoivat asiasta lisää sekavuutta aiheuttavia lausuntoja.

Lehti päätyi julkaisemaan oikaisun, koska jo alkuperäisessä jutussa asiantuntijana ollut yliproviisori joutui tarkentamaan omaa lausuntoaan toteamalla, että luontaistuoteala ei tosiasiallisesti riko lakia, mutta siitä huolimatta 5-HTP:tä ei saisi myydä ilman erillistä lääkemyyntilupaa.

Yliproviisorin esimies Fimeassa kuvaili lainsäädäntöä sekavaksi. Tämän jälkeen Etelä-Suomen Sanomat päätti julkaista oikaisun. Se julkaistiin päätoimittajan mukaan sivun pääjuttuna. Oikaisu viivästyi, koska lehden täytyi varmistaa oikaisun tietojen oikeellisuus Fimeasta, josta muun muassa yliproviisorin matkan takia ei tavoitettu asiaa hoitavia henkilöitä.

Päätoimittajan Hakalan mielestä Etelä-Suomen Sanomat ei ole syyllistynyt harhaanjohtavaan uutisointiin. Pikemminkin juttu osoittaa, että lääkeaineita ja ravintolisiä koskeva lainsäädäntö on sekava ja epäjohdonmukainen. Tämän vuoksi viranomainenkaan ei kaikissa tilanteissa pysty antamaan riittävän seikkaperäistä ja luotettavaa lausuntoa siitä, mikä on lainmukaista ja mikä ei.

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi verkkosivuillaan kolme juttua: uutisen, jatkojutun ja korjaavan jutun. Uutisessaan lehti epäili luontaistuotekauppojen myyvän laittomia valmisteita ja asiakkaiden rikkovan lakia ostamalla niitä. Jo samana päivänä lehti julkaisi jatkojutun, jossa kantelijat kertoivat toimineensa lakien ja säädösten mukaisesti. Lehti julkaisi 11 päivää myöhemmin korjaavan jutun, jossa se kumosi omat väitteensä laittomasta kaupasta ja selvitti virheiden syyt. Korjaavassa jutussa Fimean johtaja sanoo: “Laillisesti tilanne on kieltämättä kummallinen ja meidänkin kannaltamme sekava”. Jatkojutussakin oli virhe, ja sen korjaaminen kesti kuusi päivää.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että alkuperäisessä uutisessa oli olennaisia asiavirheitä. Niiden korjaaminen kesti 11 päivää, vaikka Journalistin ohjeet edellyttävät korjaamista viipymättä. Viivästyksen pääasiallisena aiheuttajana oli monimutkainen asiakokonaisuus ja epäselvyys siitä, oliko jutussa mainittu tuote kielletty luontaistuotemyynnissä vai ei. Fimean johtajakin luonnehti korjaavassa uutisessa tilannetta kummalliseksi ja sekavaksi. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että toimitus halusi tarkistaa ja varmistaa tiedot mahdollisimman hyvin ja muistakin lähteistä kuin kantelijoilta. Neuvosto ottaa myös huomioon sen, että kantelijat saivat heti samana päivänä julkaistussa jatkojutussa selvittää oman kantansa. Varsinainen korjaava juttu oli neuvoston mielestä laadittu oikein.

Neuvosto kiinnittää kuitenkin toimituksen huomiota linkityksen puutteisiin ja siihen, kuinka alkuperäisen uutisen virheistä kerrottiin lukijoille. Uutinen kuvineen on verkossa edelleen alkuperäisessä muodossa. Oikaisusta kerrottiin, mutta vasta sosiaaliseen mediaan viittaavien linkkien jälkeen. Jos virheellinen juttu jätetään korjaamattomana verkkoon, sen virheistä ja niiden oikaisusta on kerrottava lukijoille selkeästi. Myös samana päivänä tehty jatkojuttu olisi pitänyt linkittää ristikkäin alkuperäiseen uutiseen.

Kantelu kohdistuu myös tietojen tarkistamisen laiminlyöntiin ja laittomaksi leimatun tuotteen kuvan käyttöön uutisen yhteydessä. Neuvosto viittaa tässäkin yhteydessä sekavaan asiakokonaisuuteen, jonka takia toimitus on päätynyt vääriin johtopäätöksiin tietoja tarkistaessaan. Valokuvassa oli tuote, josta uutinen kertoi. Lehden julkaisemat jatkojuttu ja korjaava juttu lievensivät alkuperäisen uutisen ja valokuvan aiheuttamaa kielteistä vaikutelmaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.