5536/SL/14

Vapauttava

Lehti julkaisi jutun sosiaaliseen mediaan levinneestä sanaharkasta kaksikielisen kaupungin leirintäalueen kioskilla. Lehti julkaisi myös pilakuvan, jossa leirintäalueyrittäjää verrattiin Pekka Puupäähän. Pilapiirros ei ollut loukkaava, ja yrittäjä sai kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta lehdessä.

Kantelu 28.6.2014

Kantelu kohdistuu Syd-Österbottenissa 7.6. julkaistuun uutiseen ”Närpesbo fick inte köpa glass på svenska i Kaskö” sekä saman lehden 10.6. ilmestyneessä numerossa julkaistuun Sticket-pilapiirrokseen, jossa ruotsin kieltä taitamatonta kioskinpitäjää nimitetään Pekka Puupääksi. Jutun on kirjoittanut Vasabladetin toimittaja. Juttu julkaistiin ensin Vasabladetin nettiversiossa ja seuraavana päivänä Vasabladetin ja Syd-Österbottenin printtilehdessä.  Kantelija ei ole asianosainen, mutta hänellä on jutussa esiintyneen yrittäjän suostumus.

Kantelun mukaan yrittäjä ei ymmärtänyt, että juttu julkaistaan myös paikallislehdessä. Kantelija katsoo, että juttu ja Sticket-pilapiirros ovat haastateltua häpäiseviä.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan JO 17: Haastateltavan on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.

Syd-Österbottenin vastaus 19.9.2014

Päätoimittaja Mats Ekmanin mukaan Syd-Österbotten ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaistessaan uutisen 5.6. tapahtuneesta sananvaihdosta, joka herätti paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Lehti antoi molemmille osapuolille puheenvuoron julkaisemalla jutun ja yleisönosastokirjoituksen saman päivän lehdessä. Lehdellä oli päätoimittajan mukaan lupa selostaa tapahtunutta, koska sananvaihdolla oli useita kuulijoita ja leirintäalue on julkista tilaa.

Päätoimittaja kirjoittaa, että median tehtävä on seurata kunnan yrittäjille ulkoistamia toimintoja ja  asiakaspalvelua  kaksikielisessä kunnassa. Sanaharkasta kioskilla keskusteltiin sosiaalisessa mediassa ennen SÖ:n jutun julkaisemista. Lehti antoi jutussaan yrittäjälle mahdollisuuden kertoa oman näkökulmansa asiaan.

Juttu julkaistiin ensin Vasabladetin nettiversiossa 6.6. ja printtilehdessä sekä Syd-Österbottenissa 7.6. Jutun oli laatinut Vasabladet-lehden kesätoimittaja, joka kirjoittaa päätoimittajan mukaan myös muihin HSS-Median lehtiin

Haasteteltu on päätoimittajan mukaan paikallinen yrittäjä ja Syd-Österbottenin lukija. ”Tässä ominaisuudessa hänen on ollut pakko olla tietoinen siitä, että lehdillä on yhteinen toimitus.” Päätoimittajan mukaan on väärinkäsitys, ettei yrittäjä tiennyt tulleensa haastatelluksi kahteen lehteen.

Sticket-pilapiirroksia on julkaistu SÖ-lehdessä vuodesta 1990. Päätoimittajan mukaan piirrokset ovat poliittista satiiria ja saavat aiheensa yleisistä ja paikallisista tapahtumista.

Kyseessä oleva pilapiirros on päätoimittajan mukaan kuva pojasta, joka kysyy ruotsiksi Kaskisten murteella äidiltään, asuuko Pekka Puupää tuolla. Päätoimittajan mukaan piirros ei kohdistu tiettyyn henkilöön. Piirroksessa on leirintäalueen kioski. Lapsi vain kysyy saamatta vastausta. Koska kuvassa ei nimetä ketään,  leirintäalueyrittäjäkään  ei voi olla Pekka Puupää.

Päätoimittajan mukaan pilakuvalla on lupa olla kärjistetty. Piirroksen julkaisua päätoimittaja perustelee samoin syin, kuin alkuperäisen jutun julkaisua: Marianrannan leirintäalueen omistaja on kaksikielinen Kaskisten kaupunki, se on julkinen tila ja tapahtuma oli saanut paljon huomiota.

Päätoimittaja huomauttaa, että haastateltu ei ollut yhteydessä häneen jutun julkaisemisen jälkeen. Haastateltu oli ollut yhteydessä kirjoittajaan 19.6. ja vaatinut jutussa olleen virheen oikaisua. Lehti kieltäyti, koska päätoimittajan mukaan kyseessä ei ollut asiavirhe.

Lehti jullkaisi kuitenkin haastatellun mielipidekirjoituksen 15.7., jossa hän kiisti sanoneensa, että närpiöläisten rahat eivät kiinnosta häntä. Hän kertoi myös olevansa yksin vastuussa leirintäalueen hoitamisesta, toisin kuin jutussa oli kerrottu.

Ratkaisu

JO 17: Haastateltavan on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Sosiaalisessa mediassa julkaistiin päivitys kielikiistasta. Syd-Österbotten teki päivitykseen perustuneen jutun jäätelön ostossa syntyneestä sanaharkasta. Molemmat osapuolet saivat kertoa lehdessä näkemyksensä tapahtuneesta. Jutussa yrittäjän väitettiin sanoneen muun muassa, että häntä ei kiinnosta raha, jos se on Närpiöstä. Juttu oli julkaistu edellisenä päivänä Vasabladetin nettiversiossa. Se julkaistiin myös Vasabladetin painetussa versiossa samana päivänä kuin Syd -Österbottenissa.

SÖ julkaisi aiheesta seuraavalla viikolla vielä pilapiirroksen, jossa yrittäjää verrataan Pekka Puupäähän. Lehti julkaisi vielä yrittäjän kirjoittaman oikaisun, jossa tämä kielsi puhuneensa närpiöläisestä rahasta ja kertoi olevansa yksin vastuussa yrityksestään, toisin kuin jutussa oli kerrottu. Lehti oli aiemmin kieltäytynyt julkaisemasta hänen kommenttiaan.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että haastateltavalle on kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Neuvosto pitää mahdollisena, että yrittäjä ei tiennyt Vasabladetin ja Syd-Österbottenin yhteisestä toimituksesta. Yhtä mahdollista on, että toimittaja on kertonut työskentelevänsä molemmille lehdille. Neuvostolla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa siihen, mitä haastattelutilanteessa on puhuttu.

Juttu julkaistiin ensin Vasabladetin nettilehdessä ja vasta sitten Vasabladetissa ja Syd-Österbottenissa. Haastateltava sai kertoa jutussa oman näkemyksensä tapahtuneesta, ja Syd-Österbotten julkaisi myöhemmin hänen mielipidekirjoituksensa, joka oli otsikoitu täsmennykseksi.

Haastateltava on neuvoston mielestä yhdistettävissä lehden julkaisemaan Sticket-pilapiirrokseen. Yrittäjää kohdeltiin pilapiirroksessa kärjekkäästi, vaikka hän ei ole julkisuuden henkilö. Kärjistäminen ja karrikointi kuuluvat kuitenkin pilapiirrosten tehokeinoihin, eikä piirros tässä tapauksessa ylittänyt kohtuuden rajoja.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Syd-Österbotten ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Riikka Kaihovaara, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Hannu Helineva, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.