5327/R/13

Langettava

Kanava vaihtoi päivän ajaksi nimensä tunnetun artistin uuden levyn nimeksi ja esitteli laajasti levyn sisältöä. Yksittäinen tuote sai tällä tavalla poikkeuksellista ja mainosmaista näkyvyyttä.  Kanavan oman ilmoituksen mukaan kysymys oli uuden tuotteen lanseeraamisesta ja yhteistyöstä levy-yhtiön kanssa. Tämä olisi pitänyt kertoa kuulijoille. Langettava päätös äänin 13-1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 21.10.2013

Kantelijan mielestä Radio Aalto ei erottanut toimituksellista ja ilmoituksellista aineistoa ”Radio Terrassa”, joksi kanava muuttui yhden päivän ajaksi 3.10.2013. Laulaja Jenni Vartiainen ”kaappasi” Radio Aallon kyseiseksi päiväksi. Terra oli hänen uuden levynsä nimi.

Kantelija viittaa Radio Aallon omistavan Nelonen Median nettisivuihin, joiden mukaan ”[Radio Terrassa] media annetaan audiollisesti, sisällöllisesti sekä visuaalisesti vahvaksi osaksi kumppanin lanseerausta. Vahvalla toimituksellisella sisällöllä ja erilaisilla kohderyhmää aktivoivilla promootioilla saadaan luova ja massiivinen mediaratkaisu, jolla huomioarvo on poikkeuksellinen ja kohderyhmän tavoittavuus taattu.”

Kantelija katsoo kanavan sekoittaneen aiemminkin journalistista ja ilmoituksellista sisältöä, kun Radio Aalto vuonna 2011 muuttui ”Radio Oloksi” ja Nelonen Median ilmoituksen mukaan ”toi variantit ja tuote-edut vahvasti kuluttajien tietoisuuteen”.

Radio Aallon vastaus 30.10.2013 ja 12.2.2014

Sisältöjohtaja Sami Tenkanen kertoo, että Radio Aallon kohderyhmän keskiössä ovat 25–44-vuotiaat naiset. Jenni Vartiaisen musiikki on kohderyhmässä kaikkein suosituinta. Kanava pyrkii Tenkasen mukaan kunnioittamaan kuuntelijoitaan ja julkaisemaan heidän toiveittensa mukaista sisältöä. Tätä sisältöpäällikkö myös pitää kanavan menestyksen elinehtona. Tenkanen kirjoittaa kuulijoiden antaneen Radio Terrasta pelkästään myönteistä palautetta. Hänen mukaansa kanava haluaa jatkossakin tuottaa elämyksiä ja yllättää kuulijansa ”huippuhienoilla sisällöllisillä ratkaisuilla”.

Tenkanen korostaa kanavan palvelleen kohderyhmäänsä parhaalla mahdollisella tavalla, kun sille tarjottiin ohjelmaa, jossa Jenni Vartiainen ja hänen uusi levynsä olivat vahvasti esillä. Tenkasen mukaan JSN linjaa tässä päätöksessä sitä, miten mediassa voidaan puhua uusista levyistä tai vaikkapa tv-ohjelmista. Hän antaa esimerkkejä nykyisistä käytännöistä ja kehottaa pohtimaan, ovatko ne piilomainontaa: juontaja kehuu ohjelmassa soittamaansa kappaletta ja kertoo, miltä levyltä se löytyy, aikakauslehti laittaa artistin kuvan kanteen ja antaa artistin esitellä levyään tai television haastatteluohjelman juontaja näyttää levyn kantta kameralle ja kysyy artistilta levyn sisällöstä. Sisältöjohtajan mukaan artisti ja myytävä tuote on vaikea erottaa toisistaan.

Tenkasen mielestä Radio Terra oli tapa nostaa Radio Aallon brändiä ja kiinnostusta Jenni Vartiaisen fanien keskuudessa. Hänen mukaansa kanava teki journalistista sisältöä yhdessä Vartiaisen kanssa. Kanavan tarkoitus oli saada kuulijoiksi kaikki Vartiaisen ihailijat ja hänen levystään kiinnostuneet kuulijat. Radio Aalto sopi levy-yhtiön kanssa, että se saa Vartiaisen levyn soitettavaksi ennen muita, itse artistin käyttöönsä ja samalla mahdollisuuden puffata kanavaa Vartiaisen nimeä käyttäen. Vartiainen esimerkiksi valitsi Radio Terrassa esiintyneet vieraat. ”Rahaa ei liikuteltu suuntaan tai toiseen, eli kukaan ei ostanut mainontaa tai näkyvyyttä keneltäkään”; Tenkanen kirjoittaa.

Lisäselvityksissään Tenkanen tähdentää, että Radio Terra ei ollut mainos, vaan viihteellistä toimituksellista sisältöä. Hän kertoo Vartiaisen olleen studiossa co-hostina eli yhtenä juontajana klo 7–17. Päivän kuluessa kuultiin Vartiaisen Terra-levyn kappaleet, noin yksi tunnissa, ja keskusteltiin levystä. Vartiainen myös musisoi livenä. Tenkasen mukaan kanavan juontajat suhtautuivat levyyn positiivisesti, mutta he eivät esittäneet suoria ostokehotuksia. Vartiainen ei ollut mukana kaikissa ohjelman osissa, vaan uutiset, säätiedot ja vakiokilpailut toimitti kanavan oma henkilökunta.

Tenkanen uskoo, että tempaus tuki välillisesti Vartiaisen uraa, mutta ei usko sen tukeneen Terra-levyn myyntiä.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).

Julkisen sanan neuvosto pitää luontevana, että tiedotusvälineet hakevat uusia luovia sisältöratkaisuja yhteistyökumppaneittensa kanssa. Tämä on todettu myös neuvoston periaatelausumassa, joka tuli voimaan 27.11.2013. Medialla on vapaat kädet toimia, kunhan toimitukset huolehtivat siitä, että sisältöyhteistyössä ja muissa innovaatioissa tehdään aina selkeä ero journalistisen ja kaupallisen sisällön välille.  Toimitusten on otettava huomioon, että niiden toiminnan täytyy olla läpinäkyvää ja uskottavaa ulospäin. Yleisön on voitava luottaa siihen, että toimitukset tekevät journalistisin perustein myös kaupallisia tuotteita koskevat esittelyvalintansa ja uutisointipäätöksensä.

Kantelun kohteena oleva Terra-ohjelmakokonaisuus edustaa uutta ja poikkeuksellista sisältöyhteistyötä yhden artistin ja hänen levy-yhtiönsä kanssa. Kanava markkinoi yhteistyötä etukäteen Sanoma-konsernin nettisivuilla. Se lupasi toteuttaa ”Warner Music Finlandin kanssa erikoisratkaisun, jossa media annetaan audiollisesti, sisällöllisesti sekä visuaalisesti vahvaksi osaksi kumppanin lanseerausta”. Siinä oli kyse seuraavana päivänä myyntiin tulevasta levystä. Koko kanavan nimi vaihdettiin päivän ajaksi levyn nimen mukaiseksi.

Radio Aalto ei pystynyt toimittamaan neuvostolle kopiota ohjelmasta, mutta se oli kuunneltavissa Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa.

Ohjelman alussa Vartiainen totesi ohjelmaidean tulleen radiokanavalta. Toinen juontaja kertoi, että ”kanavan johtaja ja levy-yhtiön johtaja ovat istuneet yhdessä ja juoneet viinaa ja saaneet hyvän idean”. Juontajan mukaan teemapäivän toteutuminen edellytti kuitenkin sitä, että ”esimerkiksi uuden levyn suhteen on suhteellisen paljon odotusarvoa”. Levy-yhtiön nimeä ei mainittu ohjelman aikana.

Jenni Vartiainen ja juontajat käsittelivät kanavalla uutta levyä ja keskustelivat studioon kutsuttujen vieraiden kanssa. Heidän joukossaan oli myös uuden levyn tekemiseen osallistuneita ja saman levy-yhtiön artisteja. Toimittajat kehuivat levyä ja muun muassa kritisoivat aikaisemmin julkaistua, negatiivisia sävyjä sisältänyttä levyarvostelua. Päivän aikana yleisö kytkettiin mukaan levyn lanseeraukseen pyytämällä siltä uuden levyn kantta parodioivia valokuvia sekä kanavalle että Vartiaisen Facebook-sivulle. Vartiainen myös jakoi studioon soittaneille kuuntelijoille levyjään. Juonnoissa todettiin muun muassa, että ”päivän aikana tarkoitus on soittaa sun [Vartiaisen] levyä ja käydä läpi kappaleita”. Ennen kappaleiden soittamista taiteilija kertoi, miten ne olivat syntyneet.
Sisältöjohtaja katsoo kanavan tarjonneen Radio Terran nimen ja Vartiaisen avulla omalle kuulijakunnalleen räätälöityä journalistista sisältöä. Neuvoston mielestä kohderyhmien valinta kuuluu kanavan journalistisen harkinnan piiriin eikä ole Journalistin ohjeiden vastaista toimintaa. Sen sijaan kanavan brändin alistaminen ja sen nimen vaihtaminen uuden kaupallisen tuotteen nimeksi oli omiaan hämmentämään kuulijoita. Vaikutelmaa vahvisti kymmenen tunnin mittaisen ohjelma-ajan omistaminen kyseisen levyn tehneelle muusikolle. Näin pitkälle menevä ja journalismiin vaikuttava yhteistoiminta on hyvin poikkeuksellista suomalaisessa mediamaailmassa,
jossa tiedotusvälineen nimeä ja brändiä on totuttu pitämään koskemattomina.

Jos kuitenkin jokin väline päättää toimia toisin ja kokeilla uusia luovia ratkaisuja, Julkisen sanan neuvostolla ei ole mitään sitä vastaan edellyttäen, että tiedotusväline noudattaa Journalistin ohjeita ja neuvoston periaatelausumaa piilomainonnasta. Viestimen täytyy tällöin kantaa erityistä huolta siitä, että yleisö varmasti tietää, miksi nimenvaihdos on tehty, miten se vaikuttaa toimituksen journalistisiin ratkaisuihin sekä missä kulkee kaupallisen sisällön ja journalismin välinen raja. Tällaisen informaation välittäminen ja toistaminen on erityisen tärkeää radiossa, jossa kuuntelijoita tulee kanavalle ja lähtee kanavalta pois päivän mittaan koko ajan.

Radio Aallon ohjelmakokonaisuudesta syntyi kuulijalle epäjournalistinen ja mainosmainen vaikutelma, jota nimenvaihto vielä vahvisti. Julkisen sanan neuvoston tekemän selvityksen mukaan kanava ei tehnyt kuuntelijoille ohjelman aikana riittävän selväksi, että koko ohjelmakokonaisuus perustui kaupalliseen yhteistyöhön. Myös yhteistyökumppanin, Warner Music Finlandin,
nimi olisi pitänyt kertoa selkeästi.

Neuvosto pitää selvänä, että Radio Terran tavoite oli paitsi vahvistaa Radio Aallon tunnettuutta myös edistää uuden levyn myyntiä. Kanava hämärsi tarkoitushakuisesti rajaa toimituksellisen aineiston ja puffin välillä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio Aalto on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa kanavalle huomautuksen.

Langettavan päätöksen puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Vapauttavaa päätöstä kannatti Lauri Karppi.

Lauri Karpin eriävä mielipide:

Ohjelma ei eronnut merkittävästi tavallisesta radion ohjelmavirrasta. Musiikkia kuunneltiin ja artistia haastateltiin, se on yleistä. Kanavan nimen vaihtaminen oli kekseliäs tapa hehkuttaa levyn ennakkosoittoa. Kokonaisuutena kaupallisen ja toimituksellisen sisällön välinen raja ohentui, mikä on huono asia, mutta haluan uskoa siihen, että kanava halusi vain tarjota kuuntelijoilleen sitä, mistä he pitävät.