3470/SL/05fin

Vapauttava

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jonka sisältö ei vastannut kantelijan mielestä sitä mitä haastattelun tarkastuksen yhteydessä oli sovittu. Erimielisyys kärjistyi toimittajan tekemiin journalistisiin johtopäätöksiin. Kantelija ei ollut yrittänyt saa lehteen omaa kannanottoaan. Vapauttava. Uudet ohjeet

Helsingin Sanomien NYT-liitteessä 4.2.2005 julkaistiin Ida Asplundin haastattelu otsikolla Vapaustaistelija. Asplund esitti haastattelussa ajatuksiaan suomenruotsalaisen kansan itsehallinnosta ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Hän sanoi muun muassa, että suomenruotsalaisiin kuuluakseen pitää osoittaa todisteita sukulaisuudesta. Toimittaja tulkitsi lausumaa siten, että ”Pelkkä kieli ei riitä. Pitää olla suomenruotsalaista geeniperimää”. Asplund itse ei puhunut geeneistä. Haastattelu herätti vilkasta keskustelua ja jyrkkiäkin reaktioita suomenruotsalaisissa lehdissä.KanteluKantelun mukaan Helsingin Sanomat on syyllistynyt karkeisiin väärinlainauksiin ja vakavaan mielipiteitten muunteluun. Lehti on myöntänyt, että esimerkiksi genetiikkaa koskevat tiedot ovat täysin virheellisiä ja että kantelija ei ole niitä esittänyt, mutta Helsingin Sanomat ei ole esittänyt virallista oikaisua. Kantelija sai luettavakseen haastattelun etukäteen. Hän lähetti korjausvedoksen toimittajalle, joka lupasi kunnioittaa sitä.Helsingin Sanomien vastausPäätoimittaja Janne Virkkusen mukaan Asplund ei ole haastattelun julkaisemisen jälkeen missään vaiheessa ollut yhteydessä haastattelun kirjoittaneeseen toimittajaan tai Helsingin Sanomiin. Hän ei ole vaatinut oikaisua eikä tarjonnut vastinetta julkaistavaksi.Asplund sai jutun tarkistettavakseen sähköpostitse ja kirjoitti sen pääpiirteissään vastaavan hänen mielipiteitään. Huomautukset olivat yleisluonteisia eivätkä koskeneet hänen sitaattejaan. Toimittaja korjasi yhden faktatiedon. Sen sijaan hän ei nähnyt aiheelliseksi poistaa Asplundin olennaisia näkemyksiä suomenruotsalaisuudesta, koska haastateltu on suomenruotsalaisia edustavan yhteiskunnallisen järjestön, Finlandssvensk samlingin varapuheenjohtaja.RatkaisuHaastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO17).Haastattelun tarkastamisella on tarkoitus karsia asiavirheet ja väärinymmärrykset julkaistavasta tekstistä. Haastateltavalla ei ole oikeutta muuttaa omien lausumiensa asiasisältöä tai poistaa niitä toimittajan kirjoittamasta jutusta. Tavalliselle kansalaiselle toimitus voi myöntää päätöksentekijöitä ja muita vaikuttajia laajemman tarkastamisoikeuden. Jos haastatteluun kaikesta huolimatta jää virheitä tai väärinkäsityksiä, niin virheen korjaaminen ja oma kannanotto ovat oikea tapa reagoida niihin.Kantelija on julkisuudessa olleen järjestön varapuheenjohtaja, joten hän ei ole niin sanottu tavallinen kansalainen. Hänelle selvitettiin etukäteen haastattelun tarkastamisen säännöt. Haastattelua tarkastaessaan kantelija korjasi asiavirheen ja esitti yleisellä tasolla kommenttejaan, joita toimittaja otti huomioon journalistisen harkintansa mukaan. Haastattelun julkaisemisen jälkeen kantelija ei ole ollut yhteydessä lehteen eikä siten pyrkinyt korjaamaan mahdollisia virheitä tai saamaan omaa kannanottoaan lehteen.Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.